maanantai 18. maaliskuuta 2013

Herkullinen sunnuntai

Sunnuntai oli tosiaan ihanan chilli ja rentouttava päivä (kunnes tuli sen iltapalarahkan aika...), johon kuului muun muassa leffan katselemista ihanan ystävän kanssa. :) Akkujen lataus oli kyllä tarpeen, sillä viime päivät ovat olleet opintojen ja muidenkin asioiden suhteen ihan riittävän stressaavia, huoh.

Leffaeväänä Retupetuseni oli tuonut itselleen kuivattuja viikunoita, joista uskaltauduin dieetistä huolimatta maistamaan yhden – ja hyvää oli, nom! Olisin syönyt useammankin, mikäli dieetti ei olisi sitä rajoittanut, heh. Kuulemma myös kuivatut taatelit kuuluvat Reetan suosikkeihin, joten mikäli joku siellä ruudun toisella puolella on innostunut kokeilemaan kuivattuja hedelmiä, niin kokeilkaapa ainakin taatelia ja viikunaa. Kaloreitahan niissä riittää varmasti vaikka armeijalle, mutta perinteiseen karkkiin verrattuna ovat ainakin terveellisempi valinta. :) 
Saksalaista kirsikka-chili-teetä (vielä kokeilematta!) ja kuivattuja viikunoita.

Kuivatun viikunan sisällä näkyy ja maistuu sen makeat siemenet :)

Lounaana oli edelleen se perinteinen broileri-ruusukaali-kanamunanvalkuaisannos, joten en enää raaskinut kuvata yhtälöä blogiin... :D Illallinen sen sijaan noudattikin vähän eri kaavaa tällä kertaa, joskin samantapaista silti:
Keitettyä parsakaalia, n. 100g yrtti-valkosipulimarinoituja broilerin sisäfileitä ja n. 170g perunoita, jotka on ensin keitetty ja sen jälkeen vielä laitettu uuniin... Heh! Omasta mielestäni perunat ovat uunin kautta parhaimmillaan, joten keitin kahden annoksen verran perunoita ihan vaan uuniin laitettavaksi. En tiedä, olisiko fiksumpaa vain kypsentää perunat suoraan uunissa, mutta haluan niistä tulevan tietynlaisia koostumukseltaan ja olen siksi tyytynyt keittämään ne ensin.

Tänään ohjelmassa onkin sitten samoja ruokia kuin eilenkin, lisää ananasmurska-maitorahkaa (sillä eilisestä annoksesta jäi puolet syömättä) ja opinnäytetyön vääntämistä, huoh. Onneksi on sentään aikaa vaikka muille jakaa, kun oppitunteja ei ole tänään eikä huomenna lainkaan. Ehkä innostuisin illemmalla tekemään jotain lihaskuntoliikkeitäkin, saa nähdä! :)

2 kommenttia:

  1. Hei, ootko kokeillu Valion ja/tai Maitokolmion pehmeää rahkaa? Valio on ainakin sellasessa mintunvihertävässä purkissa, maitokolmio valkoisessa, jossa on ainakin sinistä ja punaista "töherrystä". Niiden koostumus ei nyt ihan vastaa jugurttia, mutta on jo lähempänä sitä, kuin perus "kovan" rahkan koostumusta ja myös maku on pehmeämpi, ei niin kitkerä, mitä "normaalissa" rahkassa on.
    Itse pidän näistä pehmeistä rahkoista, sekotan myös hieman ananaslientä sekaan + tipan makeutusainetta, jos makeannälkä. Rahkan vähäinen pistävä maku katoaa tarpeeksi näin. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valion pehmeää maitorahkaa onkin jo suositeltu ja olen sitä aikaisemmin koittanutkin, mutten mielestäni huomannut mitään eroa maussa... Voi olla, että olin jo siinä vaiheessa niin kypsä maitorahkoihin ylipäätään, etten nähnyt enää metsää puilta. :D Maitokolmion onkin ihan uusi tuttavuus ja olen jo päättänyt ottaa Valion pehmeän maitorahkan jossain vaiheessa uusintatestiin joka tapauksessa, joten toivotaan jommasta kummasta olevan apua täälläkin! :) Makeutusaineen testasinkin jo tänään ja se on nyt uusi rakkauteni! <3

      Poista