Vappupallona luokses pompin

Mistä on Even Vappu tehty? Ystävistä, tortilloista, Veuve Clicquot -shampanjasta, smoothieista (banaani+mustikka+päärynä+mehu+1dl kossua, heh), sushista ja hauskanpidosta. Niistä on Even Vappu tehty.

Sain jo keskiviikkoiltana seurakseni ihanan Lahtelaistyttösen, jonka kanssa jatkoimme yhteiseloa aina tänne lauantaille asti ja nyt yhden lähdettyä yritän parhaillaan täyttää tätä tyhjiötä järjestämällä toisen ex-Lahtelaisen tyttösen tänne seurakseni sohvalle röhnöttämään. :-D En kaipaa vielä yksinoloa, näin on hyvä.

Vappuyllärinä sain huomata paitsi sen, että Elixia aukeaa muuten poikkeuspäivinä vasta about kympiltä (sen ainoan kerran, kun sain raahattua peppuni ylös sängystä jo seiskalta ja marssin heti aamusta kohti salia), niin myös, että ensi viikosta alkaen asuintalooni iskee tehotiimi tekemään kokonaismittaista parvekekorjausta jo nyt täydellisessä kunnossa oleville parvekkeille. Kiitos reilusta viiden päivän ennakkovaroituksesta, tulevasta pussitetusta kesästä sekä todennäköisesti syksyllä vuokrankorotuksesta... Tässä sitten yksi asia lisää puntariin sen suhteen, pitäisikö vain repäistä ja muuttaa taas – ja jos, niin minne.

Mutta ne murheet ovat vielä tulevaisuudessa, nyt saa vielä hetken fiilistellä Vappua ja yhä jatkuvaa viikonloppua! Elämä on yhtä juhlaa, siinä illuusiossa haluan vielä hetken pysyä. :) Jatkan edelleen tämän ja huomisen päivän Instagramissa Blogirinki-tilin päivittelyä eli muistakaahan kurkkia sinne, jos nämä allekirjoittaneen hyvät ja huonot jutut kiinnostavat itse blogin ulkopuolellakin. :-D

Alkoholi

Ihailen ihmisiä, jotka eivät koe tarvetta nauttia lainkaan alkoholia nauttiakseen elämästä sata lasissa. Samalla tavalla ihailen ihmisiä, jotka osaavat heittäytyä silloin tällöin täysin vapaalle ja pitää hauskaa herra alkoholin kanssa sitä sen suuremmin murehtimatta. Viinilasi tai toinen ruuan kanssa on myös klassisen kaunis ajatus ja drinksut kavereiden kesken nautittuna hauska sosiaalinen perinne.

Alkoholiin ja sen käyttöön ei ole yhtä oikeaa vastausta ja usein myös oma suhtautuminen perisuomalaiseen juomiskulttuuriin saattaa vaihdella kuukausi- ja vuositasolla paljonkin. Tästä postauksesta tulee luonnollisesti ilmi oma ajatusmaailmani tähän hetkeen asti karttuneita elämänkokemuksia apuna käyttäen.

On muutamia konkreettisia syitä jo näin tavis-tallaajankin näkökulmasta, miksi alkoholi ei sovi a) painonpudottajalle tai b) treenaajalle. Osa näistä syistä on varmasti monelle tuttuja, osalle taas saattaa tulla uutena tietona ja joillekin täydentävät faktat auttavat viimeistään hahmottamaan koko kuviota.

Aloitetaan alkoholin kaloreista, sillä niitä siinä riittää – alkoholissa on lähes yhtä paljon energiaa kuin rasvassa. Parit karkeat esimerkit:

Keskiolut:
~ yksi tölkki (0,33l) = 141 kcal
~ six-pack 846 kcal
~ mäyräkoira 1692 kcal

Siideri:
~ yksi tölkki (0,33l) kuivaa 117 kcal
~ yksi tölkki (0,33l) makeaa 168 kcal
~ yksi tölkki (0,33l) kevyttä 93 kcal

Viini:
~ punaviini (12cl) 85 kcal, valkoviini (12cl) 82 kcal
~ pullo punaviiniä 531 kcal, pullo valkoviiniä 512 kcal

Väkevät:
~ viina 21% (1dl) 120 kcal, puolen litran pullo (5dl) 600 kcal (+ mahdolliset lantringit)
~ viina 32% (1dl) 180 kcal, puolen litran pullo (5dl) 900 kcal (+ mahdolliset lantringit)
~ konjakki (1dl) 200-240 kcal
~ viski 40% (1dl) 230 kcal, 48% (1dl) 250 kcal

Homma alkaa varmaankin tulla selväksi, lisää ravintoarvoja voi tsekkailla täältä tai vaikkapa suoraan Alkon sivuilta. Mieluummin sitä nauttisi kyseiset kalorit ruokana, eikös? :)

Yleensä runsaan alkoholinkäytön (kansankielellä ryyppäämisen, heh) jälkeen suunnataan tietysti nakkikioskin (kansankielellä kebabin/pitsan, heh) kautta kotiin, mikä suorastaan edesauttaa kaloreiden kertymistä. Lisätään soppaan vielä seuraavan päivän totaalikooma, jolloin yleiskulutus sängynpohjalla makoillessa ja korkeintaan jääkaapille tallustaessa on alhainen verrattuna normaaliin tai etenkin treenipäivään.

Alkoholi on vahva diureetti eli se syrjäyttää elimistöstä nestettä, aiheuttaen näin nestevajauksen ja nestevajaus puolestaan paitsi turvottaa, niin myös heikentää urheilusuorituksia. Niin kauan kun veressä on alkoholia, keskittyy maksa vain alkoholin polttamiseen eikä esimerkiksi sokeri- tai rasva-aineenvaihdunta toimi normaalisti. Siinä, missä elimistö normaalisti polttaisi kehon rasvoja energiaksi, polttaa se nyt energiaksi ensisijaisesti alkoholia. Rasva jää siis kakkoseksi, lihaskasvusta nyt puhumattakaan eli mahdolliset treenit ennen alkoholinkulutusta menevät myös aika lailla hukkaan.

Ja ne vaikutuksethan jatkuvat vielä sen masentavan krapulapäivän yli – lähteistä, tulkintatavoista ja eri tutkimuksista riippuen alkoholin vaikutukset hormonitasapainoon ja sitä kautta aineenvaihduntaan sekä treeniin kestävät muutamista päivistä jopa viikkoon. Tässä en ole ammattilainen, mututuntumalla mennään siis ja täydentäkää/korjatkaa toki, jos yksityiskohtaisempaa tietoa haluatte aiheesta jakaa. On kuitenkin kieltämättä hieman nuhjuista aloittaa viikonlopun jälkeen uusi viikko treeneineen ja terveellisine ruokavalioineen, kun tietää ainakin alkuviikon menevän väkisinkin vajailla tehoilla ja vaikutuksien menevän vain vähän sinnepäin, vaikka kuinka söisi ja treenaisi pilkulleen. Alkoholista maksetaan siis velkoja useita päiviä eteenpäin, ei pelkästään sitä krapulapäivää ja pisteenä ii:n päällee runsas alkoholinkäyttö voi lisäksi tappaa aivosoluja, kiva.

Sitten niihin omiin kokemuksiin. En ole todellakaan mikään enkeli tässä paasaamassa, vaan nykyinen elämäntilanteeni tukee ilman muuta alkoholinkäyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Perheenäitien tai oman murun kainalossa koti-iltoja viettävien elämä on varmasti erilaista kuin päälle parikymppisen sinkun ja omaani mahtuu välillä alkoholia, välillä taas rauhallista menoa. Tissuttelustakaan en tykkää yhtään, vaan kun otan, otan mieluummin vähän harvemmin ja silloin en näe tarvetta laskea annoksia. :-) Live a little!

Olen pitänyt elämässäni kaksi täysipainoista tipatonta jaksoa: kerran kolmen kuukauden ajan, toisella kerralla kaksi ja puoli kuukautta. Molemmat toimivat siitä näppärästi, että kaikki kavereiden houkutukset oli helppo torjua totaalitipattomaan vedoten eivätkä väliin osuneet juhlapäivätkään houkutelleet suuntaan tai toiseen. Tipattomien jälkeen alkoholi ja juhliminen ei myöskään maistunut samalla tavalla kuin ennen, mikä oli tottakai tervetullut sivuvaikutus. Pitkäkestoinen jakso ilman alkoholia antaa freshin olon niin fyysisesti kuin psyykkisesti, sitä ei ole kieltäminen. :)

Tänä vuonna kokeilen tipattoman sijaan kuitenkin uudenlaista tekniikkaa: olen antanut itselleni viisi nimettyä juhlapyhää + kaksi ylimääräistä valttikortti-iltaa, jolloin voin lähteä juhlimaan Herra Alkoholin kanssa. Ystävänpäivä, Vappu, juhannus, joulupäivä ja Uusi Vuosi ovat siis vuoden 2015 avainsanat (jos siltä tuntuu). Tämä kuulostaa omaan korvaani sopivalta treenitavoitteet huomioiden ja tukee silti tietynlaista balanssia, kun en toisaalta halua heittää nuoruusvuosiani hukkaankaan "sohvalla sukkaa kutoen" -elämäntyylillä. Bonuksena sallin itselleni edellämainittujen päivien ulkopuolelta max. kolme alkoholiannosta illassa, mikäli jostain syystä innostuisinkin silloin tällöin lasilliselle tai toiselle ystävän kera, mutta tähän en näe itseni tarttuvan kovinkaan usein.

Tällaiset suunnitelmat siis täällä, näissä pysytään tämä vuosi ja fiilis tästä on todella hyvä. :) Silti tämän postauksen faktatietoja kirjoittaneena ja taustatutkimusta tehneenä kirpaisee edelleen edes ajatella alkoholia, huhheijaa...

Eve 25v! :)

Nyt on keskiviikko 17. joulukuuta 2014, klo 0:01 ja minä täytän ensimmäisen kerran elämässäni neljännesvuosisadan verran, jee! :))

Muistelisin (erittäin hämärästi), että ehkä vuosi tai kaksi sitten olin päättänyt saavuttaa joitakin asioita 25 vuoden ikään mennessä. Onneksi vanhuus ei tule yksin, vaan tuo mukanaan lievän dementian, sillä en kuollaksenikaan muista enää mitä. :--D Hyvä näin, sillä nythän tässä on aikaa vaikka mitenkä saavuttaa ne x-asiat, kun jatkossa täytän aina kerran vuoteen uudelleen 25 vuotta, jep.

Tämä vuosi on ollut muutenkin sekalainen, sillä omat tavoitteet itsensä suhteen ovat vaihdelleet ja muuttaneet suuntaansa melkoisen radikaalistikin alkuvuoden tai jopa viime vuoden haaveiluihinkin nähden. Niin sitä vain ihminen kasvaa ja kehittyy ajan myötä, ja nimenomaan sillä henkisellä puolella. Tavoitteet eivät ole enää vain fyysisiä tai tiettyyn median määrittelemään muottiin sidottuja ja asioissa on oppinut näkemään miljoonia eri harmaan sävyjä aiemman mustavalkoisen ajattelun sijaan – ja aivan älyttömän hyvä niin.

Paljon olisi vielä opittavaa niin itsestään, treenistä kuin elämästäkin, joten uusia vuosia ilolla odottaen ja vastaanottaen. :) Olette myös toivoneet paljon kehityspostauksia ja ruokaan liittyviä juttuja, joita mieluusti toteuttelenkin pikkuhiljaa blogin puolella. Malttia ja kärsivällisyyttä vain, sillä tarvitsen sen kuuluisan lampun pääni yläpuolelle, jotta saan jotain järkevää postausta aikaiseksi. Tulossa on silti ja muitakin ideoita saa aina ehdotella!

Lopuksi saatte vielä nauttia synttäritunnelmaa kuvien muodossa viikonlopulta, toivottavasti hauskuus välittyy!

Tunnelmointia kiitos

Tuntuuko arki taas iskevän tylsästi vasten kasvoja? Ota kainaloon laadukkaan sortin ystävä ja suuntaa "yhdelle" jonnekin, piristävä vaikutus taattu. Live a little, unohda makrot, arjesta saa välillä irtautua hyvillä mielin. Omalla kohdallani se tarkoitti maanantai-viiniä ja terästettyä maanantai-kaakaota, pisaraakaan en kadu! <3

#damnicancook! ...sometimes

Jotenkin olen alkanut kokea talven niin sanottuna henkisten akkujen latauskautena. Päivät pimenevät, ilma kylmenee ja maisemasta tulee kauniilla tavalla kolkko. Talvi on se hetki, kun ei tarvitse enää pirteänä pomppia aamusta iltaan ja hihkua, miten sitä on täynnä energiaa ja valmiina mihin vain. Ei. Talvi on se hetki, kun saat – siis todella saat – rauhoittua, vetää henkeä, olla hiljaa ja katsoa maisemaa. Saat pysähtyä ja ajatella. Tuijottaa pimeässä palavaa kynttilää tai hiljalleen putoavaa lumihiutaletta ja vain olla.

Aivan kuten vuoteen kuuluu eri vuodenaikoja, kuuluu elämään myös eri vaiheita. Välillä tarvitaan henkinen talvi-jakso, jotta voidaan oikeaoppisella tavalla siirtyä sitten myöhemmin auringontäyteiseen kevääseen. Siksi rakastan meidän neljää vuodenaikaamme – jokaisessa jotain niin kaunista, terapeuttista ja ainutlaatuista. Pimeä, sateinen syksy tai kylmä, kolkko talvi voivat olla joko masentavia tai terapeuttisen rauhoittavia – se, miten niihin suhtautuu, riippuu katsojasta ja hänen elämänasenteestaan.

Ruoho saattaa näyttää vihreämmältä aidan toisella puolen, olivat ne sitten etelärantoja, vuoristomaisemia tai mitä tahansa kaukaisissa maissa olevia ja oma ympäristö sivuutetaan itsestäänselvyytenä. Meillä on aivan uskomattoman kaunis maa ja luonto, olettehan huomanneet? Karu, koristelematon, mutta aito ja puhdas. Upea.

Itseltäni kysyttiin taannoin ulkomaisen henkilön toimesta, onko Suomi masentava paikka asua. Vastasin suoraan sydämestä, etten rehellisesti ymmärrä kysymystä. En ymmärrä, miten mikään voisi olla masentava paikka asua silloin, kun onnellisuus on mielentila ja oma asenne määrittää sen, näkeekö asioissa hyvän vai huonon puolen. Itse näen jokaisen vuodenajan kauniina, mutta aivan erityisen lähellä sydäntä on nimenomaan Suomen talvi.

Loppuun vielä muutamat aivan ihanat talvi-videot Visit Finland -YouTubeprofiilista, suosittelen aivan ehdottomasti painamaan näille play ja pysähtymään ihan pieneksi hetkeksi tunnelmoimaan tulevan talven kauneutta.

Still alive

Hengissä ollaan! Vappu tosiaan oli ja meni eikä siitä sen enempää... :D No ei vaan, hyvin meni vappu ja ansaitut kuplat tuli juotua, nams. <3 Sen jälkeen koulutehtävät, treenit ja muu sosiaalinen elämä ovatkin syöneet kiitettävästi aikaa blogilta, pahoittelut siitä. Ehkä tässä taas pikkuhiljaa päästäisiin taas takaisin normaaliin postaustahtiin, vaikka kouluhommia edelleen riittääkin. Mulla ei ole Vapun lisäksi juurikaan uutta ja ihmeellistä raportoitavaa viikon varrelta, joten otetaanpa taas vain ote random-kuvia sieltä täältä ja käydään niitä lyhyesti läpi.

Assistenttini

Uusi Niken treenitoppi Sportamorelta, lööv it!

... kuin myös tätä Reebokin toppia!

Long time no kylmäsavulohi-salaatti... <3

Glada Vappen, inte bara vatten hela natten...

AAMUHERÄTYS, terrrve.

Naudan ulkofilettä, pinaattia ja avokadoa

Viime viikolla on tehnyt mieli lihaa. Lehtipihviä ja kaverina salaattia (+ huimat neljä kirsikkatomaattia) ja hei, tämä oli sitten Vapun darra-ateria :D Tosin tuli sitä muutakin syötyä, mutta erävoitto kuitenkin!

Aamulenkki Aurajoen rantaa pitkin, me likey.

Ihanan kamala ja kamalan ihana Personal Trainer ♡

Älä ikinä, ikinä, ikinä usko PT:tä joka sanoo "nää on viimeiset, mä lupaan!" … Viha-rakkaussuhde. <3 Nyt, kun nämä spaghettikädet ja -jalat ovat ehtineet palautua treenistä, niin voin vain todeta tämänpäiväisen olleen ihan tajuttoman huippu – näitä lisäääää! En kyllä tule koskaan katumaan pt:n hankkimista enkä voi kuin lämpimästi suositella ihan joka ikiselle, kunhan sitä motivaatiota ja sitoutumista vain riittää itsensä kehittämiseen. Vaikka kuinka on oma asenne, tsemppi ja tahdonvoima kunnossa, niin ei ole kyllä toivoakaan, että saisin millään itseäni puskettua näin äärirajoille (ja jopa siitä yli) ihan omin voimin, kaikesta muusta ammattitaidosta ja tietomäärästä nyt puhumattakaan.

Vinkunaa, vikisemistä, epätoivoa, läähättämistä, täriseviä jalkoja, lähestulkoon verta, hikeä ja kyyneleitä sekä myöskin sivullisten tsemppejä (:D) – siinä muutamia kuvaavia sanoja tämän päivän treenifiiliksistä. Oma pääkoppa ja ne maitohapoilla olleet lihakset olisivat lopettaneet jo ⅔–vaiheessa, mutta pt:n sanavarastoon lopettaminen ei nähtävästi kuulu. Myönnän suoraan, että muutamia murhaavia katseita saattoi lentää siinä vaiheessa, kun extraliikkeitä ja extrapainoja tuli vain lisää ja lisää ja sen jälkeen vielä vähän lisää…  Ihan kamalaa, mutta silti niin ihanaa. :)

"Aattele nyt miten sä voit kirjottaa blogiin että teit ihan ekaa kertaa jalkaprässiä ja sulla oli 80 kiloa painoa!"  :DDD  "Saa kiroilla!"

After-treenin palauttavat: kookosvesi & suklaa-riisiproteiinia

Sellaista. Mulla vaihtuu treenit ja ruokavalio taas ensi viikolla ja voi pojat, miten innoissaan täällä jo odotellaan! Työnteostakaan ei meinannut tulla enää mitään, kun uudet ohjelmat pamahtivat sähköpostiin kesken päivän tutkailtavaksi. :) Nopealla vilkaisulla muutosta ja tiukennusta on tulossa aika lailla, mutta samalla myöskin toivottua vaihtelua eli ruoka-annokset tulevat taas heittämään pienenmoista kuperkeikkaa ja erilaisia kokeiluja on tiedossa. Kick-start uusien ohjelmien kera alkaa sitten maanantaina ja samalla käynnistyy myös vappuun asti kestävä täystipaton. Halu panostaa tähän koko projektiin niin täysillä kuin mahdollista on nyt niin suuri, etten enää kelpuuta mitään tekosyitä suuntaan tai toiseen. Se on kaikki tai ei mitään – eli siis kaikki tietysti! :)

Sanomattakin selvää, että ruokavaliota noudatetaan myös jatkossa tarkalleen ohjeiden mukaan eikä mitään herkuttelua tai lipsahduksia ole tiedossa ilman erillistä lupaa – mahdollinen herkkupäiväkin on selkeästi määritelty ruokavalioon eikä sitäkään toteuteta ilman ankaria seuraamuksia, hehee… Odotan itsekin mielenkiinnolla, mitä uusi ruokavalio ja treeniohjelma tuo tullessaan ja kuten totuttua, niin fiilikset valuvat henkilökohtaisena terapianani varmasti myös tänne bloginkin puolelle, nams. :D Postauksia siis tiedossa varmaan kyllästymiseen asti, kiitos ja anteeksi. ♡

Tipaton tulevaisuus!

Olen tosiaan jo hetki sitten päättänyt, että loppuvuodesta syyskuu, lokakuu ja marraskuu menevät totaalitipattomalla – ei pisaraakaan, ei missään tilanteessa.

Tämä ratkaisu oli kesän rientojen ja turvotuksen jälkeen erittäin helppo tehdä, sillä olin jo alkuvuodesta tammikuusta huhtikuun alkuun asti samanlaisella tipattomalla jaksolla enkä voisi kyllin korostaa sitä hyvää oloa, mikä siitä seurasi! :) Painonpudotuksesta kun ei meinaa tulla mitään jos on vähän väliä juhlimassa, ja itselläni ainakin näitä kaikenlaisia kissanristiäisiä tuppaa ilmestymään heti kun yrittää vähänkään vähentää. Koitappa siinä sitten kieltäytyä – ellet ole sitten sattumalta 100%:sesti päättänyt olla ilman pisaraakaan, piste. :D Taktiikka toimii, kun muutamaan kertaan toistelee kavereille sitä, että tämä päätös on oikeastikin ehdoton.

Pikkujoulukautta siis odotellessa. :D