maanantai 9. helmikuuta 2015

Treenien aikatauluttamista

Jaaha, tässä sitä taas joutuu laittamaan itselleen treenien suhteen tiukat aikataulut. Tykkäisin elää vapaasti ja mennä salille silloin, kun tuntuu siltä, mutta ensinnäkin a) joinain päivinä ei varmasti tunnu siltä missään vaiheessa päivää vaikka mikä olisi ja b) salin ruuhkatunnit ovat jotain niin ärsyttävää, ettei mikään muu arjen asia tällä hetkellä nosta v*tutuskerrointa niin korkealle, mur. Ajatus siitä, miten joka päivä voisi vain päättää, mitä tekee mieli treenata ja vaihdella treenien paikkoja sinne tänne fiiliksen mukaan kuulostaa aurinkoiselle, mutta noup, ei toimi täällä.

Liian monena päivänä olen jättänyt treenikerran liian myöhäiseen ja havahtunut sitten siihen, että nyt on vaihtoehtona joko lähteä ruuhkatunneille klo 16-19 ärsyyntymään ja taistelemaan laitteista, paikoista ja välineistä sadan muun kera tai sitten vetäistä jotain aerobista juoksumatolla tai crosstrainerissa (niitä kun tuntuu olevan kymmeniä kauniissa rivissä – 90% niistäkin tyhjillään – kun taas esimerkiksi smith-häkkejä tai prässejä se tasan yksi). Ja vaikka pääosin teenkin treenini vapailla painoilla, niin kyllä siitä ruuhkasta vain silti saa ongelman aikaiseksi, kun lähdetään käytännössä toteuttamaan ja miettimään.

Tämän kuvan tallensin nimellä "aerotperkele.jpg", kertokoot se fiiliksestä :D

Omat ohjelmani on rakennettu niin, että teen kolmen liikkeen ryppäissä tietyn sarjamäärän ja silloin se tarkoittaa käytännössä sitä, että saan jatkuvasti olla varaamassa ja erityisesti vahtimassa, ettei kukaan muu tule varastamaan laitetta, paikkaa tai painoja ennen kuin saan sarjat valmiiksi. Ja toisin kuin ehkä luulisi, niin näin on siis kyllä käynyt useampaankin otteeseen heti kun silmä on välttänyt, valitettavasti. Ruuhka-aikoina on vieläpä lisähaasteena ylipäätään saada tarvittavat paikat ja laitteet vapaiksi itsellesi, jonka jälkeen niitä pitäisi vielä vahtia ja väijyä herkeämättä ja aarghnsjhfb kaikki tämä on vain sellaista salistressiä, jota en itselleni kaipaa. :-D

Kyllähän kaikki ruuhkatunteinakin onnistuu, pääosin, mutta kieltämättä ihan muutamien hampaidenkiristelyiden kera ja silloin sinne ei ole alkujaankaan kiva lähteä sukeltamaan pää edellä. Teen siitä itselleni henkisen blokin, kun tiedostan treenin olevan paljon nautillisempaa aamun rauhallisina tunteina tai vaihtoehtoisesti sitten stressittömämpää siinä juoksumatolla itsekseen hölkkäillen. Ja jos jätän kokonaan menemättä, niin sekös vasta stressaa ja ärsyttääkin. "The only workout you regret is the one you didn't do" osuu kyllä naulan kantaan.

Tänään on siis jälleen kerran yksi niistä päivistä, kun tarkoituksena oli tehdä lihaskuntoa, mutta ihan omasta vitkuttamisestani johtuen päädyn todennäköisesti vetämäänkin juoksu-HIIT:in matolla. Ja nyt riitti, ihan oikeasti. Meno alkaa olla turhan HIIT- tai aerobispainoitteista ja lepopäiviäkin on tullut enemmän, kun "sitten huomenna" vedän lihaskunnon ja silloinkaan en saa raahattua peppua salille aamupäivästä, jolloin ollaankin taas samassa oravanpyörässä. Kun en kerran selkeästi toteuta treenejä suunnitellun mukaisesti tällä rennolla asenteellani, vaan siirtelen kaikkea miten sattuu ja pahimmassa tapauksessa skippailen kokonaan, niin ei auta kuin alkaa vaatia itseltäni ns. pakkosuorittamista tiukemman aikataulun puitteissa, oli tilanne mikä tahansa.

Siispä tämän viikon aikataulu, no excuses:

Maanantai: juoksu-HIIT
Tiistai: koko kroppa 1
Keskiviikko: 30min aikasidonnainen koko kroppa
Torstai: aerobinen
Perjantai: koko kroppa 2
Lauantai: pyöräily-HIIT
Sunnuntai: lepo

Sillä mennään, perhana! :D Anteeksi tämä valitus ja vuodatus, mutta pakko sitä on välillä päästää vähän ilmoja pihalle, sillä jo nyt alkaa iskostua tajuntaan, ettei tämä nyt oikeasti ihan näin vakavaa olisi. Eniten ärsytän tottakai tällä hetkellä itseäni, sillä kukas muu siitä treenitahdista on vastuussa kuin minä itse ja kenelle muulle teen töitä kuin minulle itselleni. Siispä kun teen työtä huonosti, niin se kosahtaa vain ja ainoastaan omaan nilkkaan. Nyt vain uutta draivia päälle ja vaikka vähän aggreakin, jos se saa tästä tytöstä enemmän mehuja irti. Jos tulee mieleen jotain rohkaisevaa sanottavaa vaikka ihan piiskaamisenkin muodossa, niin arvostaisin. :D

8 kommenttia:

  1. Anna mennä! Suunnittelu auttaa aina... Kuulostaa niin tutulta! Tänäänkin syinä jo pakkanen, pimeä, liukkaus, liian vähän aikaa ruokailusta, liian pitkä aika ruokailusta jne. Mutta kohta lähden juoksumaton suuntaan ja vedän reippaan treenin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, armollinen saa johonkin pisteeseen asti olla itselleen, mutta näemmä välillä täytyy myös potkia itseään vähän persuksille. :D Mäkin olin jo takki päällä menossa kohti juoksumattoa, kunnes huomasin kännykän akun vetelevän viimeisiään ja nyt malttamattomana odotan sen lataavan edes vähän, jotta selviäisin musan kanssa hiitistä. Vauhtia ja viiletyksen vimmaa sinne! :))

      Poista
  2. "salin ruuhkatunnit ovat jotain niin ärsyttävää, ettei mikään muu arjen asia tällä hetkellä nosta v*tutuskerrointa niin korkealle"
    Jep, siis vältän ihan viimeseen asti tota ruuhkaaikaa, sillä en siedä sitä että koko ajan joku törmää suhun tai vie painot nenän eestä. Sillon se aika menee lähinnä ootteluun, että pääsis tekemään jotain tiettyä juttua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaaaah ihanaa, että muutkin ovat samaa mieltä! Vähän jo alkoi nimittäin tuntua siltä, että valitan pienestä, mutta jos muutkin niin... :D Ja nimenomaan odotteluun, hyvä sykekin menee ihan hukkaan.

      Poista
  3. Salin ruuhkille iso buu! Tulin just salilta ja tarkoitus oli tehdä yläkropan treeni ennen spinningiä. Ei siitä tullut mitään kun kaikki laitteet oli varattu koko ajan. Muistin taas miksi en ikinä illalla yritä edes salin puolelle, argh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huoh, niinpä! Inhottavaa, kun fiilistä ja motivaatiota olisi, mutta tilaa sitten ei. Olisipa oma kuntosali kotona. (Tosin tänne 42 neliön yksiöön ei taida ihan heti mahtua... :D)

      Poista
  4. Onnea on työpaikan sali joka on omien treenien ajankohtana aina tyhjä tai max. 1 treenaaja mun kanssa. Sain helmikuuksi kortin Motivukselle Hopottajien kautta, kaksi kertaa kävin salilla ja luovutin just tuon laiteongelman vuoksi. Ja siellä on vielä just mun komboissa tarvittavat jutut tosi kaukana toisistaan, eli sais sit vielä juosta paikasta toiseen koko ajan... Mieluummin treenaan "omalla" salilla jossa kaikki on lähekkäin ja saa tehdä just sitä mitä haluaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, siitä olen kyllä kateellinen. :D Toisaalta Elixiassakin on puolensa, kun tilat ovat niin siistit ja laitevaihtoehtoja riittää runsaasti, mutta voi kunpa löytäisin sieltä vain sen parin tunnin hetken, kun paikalla ei ole muita kuin minä ja max. kaksi muuta... Ehkä joku päivä selvitän, milloin näin on. =)

      Poista