Tämän reseptin on inspiroinut upea Uino, joka julkaisi hiljattain reseptiä lihapullille tomaattikastikkeessa. :) Tästä kuola valuen päätin kokeilla tehdä saman vähän paremmilla ravintoarvoilla eli kevyemmin kalkkunanjauhelihasta ja ilman juustoa täysjyväspaghetin kera.
Ja voi tytöt ja pojat, kuinka siitä tuli hyvää... Reseptistä tuli loppujen lopuksi sen verran erilainen, että laitetaan vielä tämä versio auki teillekin.
Kalkkuna-lihapullat:
- 400g kalkkunan paistijauhelihaa
- 1 pieni sipuli pilkottuna
- 2 valkosipulinkynttä pilkottuna
- 1 tl cayennepippuria (tai chiliä)
- 1/2 tl suolaa
- 1 kananmuna
- 1 rkl kookosjauhoja (vhh ja gluteeniton, esim. CocoVi täällä)
- 1 tl kookosöljyä
Sekoita kaikki lihapullataikinan ainekset sekaisin ja pyörittele mukavan kokoisiksi palluroiksi (itselläni tuli 26 kpl). Ota pannu esiin, iske levylle ja laita lämpöä tulille. Paista palluraiset pannulla kookosöljyllä keskilämmöllä ja kääntele varovasti, etteivät ne hajoa. Lihapullat kypsyvät suhteellisen nopeasti eli 5-10 minuuttia riittänee ja kun ne ovat kauttaaltaan ruskeita, voit jo siirtyä tomaattikastikkeen tekoon.
Tomaattikastike:
- 1-1,5 tölkkiä tomaattimurskaa (tai paseerattua tomaattia, tosin tämä vahvemmalta)
- 2 valkosipulinkynttä pilkottuna
- pieni ripaus (n. maustemitta) sokeria
- suolaa oman maun mukaan
- kuivattua persiljaa, myös muut yrtit kuten oregano, basilika ja/tai timjami käyvät hyvin
Lisää kypsyneiden kalkkuna-lihapullien joukkoon tomaattimurska ja valkosipulit sekä mausteet ja anna hautua – mitä pidempään, sen maukkaampaa varmasti, mutta vettä tästä saattaa ajan myötä haihtua eli sitä saattaa tarvittaessa joutua lisäilemään. Maista maku, lisää tarvittaessa lisää mausteita ja tarjoile täysjyväspaghetin kera.
Ripottele pinnalle halutessasi vielä lisää kuivattua tai tuoretta persiljaa. Ja jos oikein haluat heittäytyä villiksi, voit viimeistellä annoksen myös parmesanjuustolla, mutta ainakaan omasta annoksestani ei puuttunut yhtään makua ja herkullisuutta, vaikka juusto uupuikin. :)
Tämä taivaanlahja upposi allekirjoittaneen masuun siis afterworkout-ateriana sekä vielä myöhemmin illallisena hieman maltillisemmalla (mutta silti enemmän kuin täyttävällä!) määrällä spaghettia. Gluteenia pyrin välttämään yleisellä tasolla vaikkei se varsinaisesti minkäänlaisia oireita itselleni aiheutakaan, mutta tähän en raaskinut tuhlata dieettinuudeleita tai gluteenitonta spaghettia – välillä saa olla vähän splurgeakin. <3
Jos muuten vaikuttaa siltä, että olen varsinainen kodinhengetär keittiössä, niin turha kuvitella yhtään pidemmälle. Kokkaaminen on toki helppoa ja onnistuu käden käänteessä, mutta mitään sen suurempaa intohimoa siitä ei minulle saa – mieluusti odottaisin kiltisti sohvan nurkassa, kun joku muu vääntäisi gourmet-pöperöt ja toisi tuoksuvan lautasen suoraan nenän eteen. :D Omia makroja tarkasti seuraavana on kuitenkin pelkästään fiksua, että sitä vain kiltisti ja nöyrästi tekee itse omat pöperönsä, jolloin ainakin tietää tarkalleen, mitä sinne suuhun pistää.
En aina ihan ymmärrä, miksi fitness-ihmiset niin kovin yleistetysti syövät sitä perinteistä kanaa, riisiä ja parsakaalia tai variaatioita siitä – ruoka pidetään ihan turhaan liian puhtaana ja liian tylsänä, kun esimerkiksi pelkällä tomaattimurskalla (jossa 100% pelkkää tomaattia ja jonka voi myös tehdä aivan omin kätösin tuoreista tomaateista) saisi ruokaan ihan huimasti variaatioita. Niitä puhtaita ruoka-aineita kun voi myös yhdistellä mitä mahtavimmin lopputuloksin, kunhan vain malttaa antaa mielikuvitukselleen vallan. Impossible is nothing! :)
Jos muuten vaikuttaa siltä, että olen varsinainen kodinhengetär keittiössä, niin turha kuvitella yhtään pidemmälle. Kokkaaminen on toki helppoa ja onnistuu käden käänteessä, mutta mitään sen suurempaa intohimoa siitä ei minulle saa – mieluusti odottaisin kiltisti sohvan nurkassa, kun joku muu vääntäisi gourmet-pöperöt ja toisi tuoksuvan lautasen suoraan nenän eteen. :D Omia makroja tarkasti seuraavana on kuitenkin pelkästään fiksua, että sitä vain kiltisti ja nöyrästi tekee itse omat pöperönsä, jolloin ainakin tietää tarkalleen, mitä sinne suuhun pistää.
En aina ihan ymmärrä, miksi fitness-ihmiset niin kovin yleistetysti syövät sitä perinteistä kanaa, riisiä ja parsakaalia tai variaatioita siitä – ruoka pidetään ihan turhaan liian puhtaana ja liian tylsänä, kun esimerkiksi pelkällä tomaattimurskalla (jossa 100% pelkkää tomaattia ja jonka voi myös tehdä aivan omin kätösin tuoreista tomaateista) saisi ruokaan ihan huimasti variaatioita. Niitä puhtaita ruoka-aineita kun voi myös yhdistellä mitä mahtavimmin lopputuloksin, kunhan vain malttaa antaa mielikuvitukselleen vallan. Impossible is nothing! :)
