Project Abs: Finish what you started

Jos teillä näkyy vatsalihaksista yhtään mitään niin olkaa onnellisia – mulla ne on edelleen jossain hyvin syvällä piilossa. :D Eipä sillä, en kyllä oletakaan niiden tulevan kuukauden treenaamattomuuden jälkeen yhdestä kerrasta mihinkään esiin, mutta kuitenkin. Onneksi sentään tämä kyseenalainen vararavinto sulaa hiljalleen niiden pienten vatsalihasten alkujen edestä, joten toivossa on hyvä elää (sanoi punkki) ja pieniinkin edistymisiin on syytä olla onnellinen. Alla vielä kuvat tältä aamulta, jotta joku samassa tilanteessa painiskeleva voi tuntea helpotusta ja askeleen tai pari edellä oleva voi sitten olla ylpeä itsestään! :)

Se projekti -10KG on muuten edelleen kesken, vaikka deadlinekin meni jo. Eipä siinä mitään, jatkan silti kohti tavoitetta ja olen stressaamatta aikatauluista, kyllä tästä sen -5kg (tai vähän enemmänkin) vielä rutistaa kun rauhassa keskittyy omiin tekemisiinsä eikä murehdi muusta. :) Mikäs kiire tässä, pääasia tietysti että JONAIN päivänä se tavoite olisi saavutettu eikä jäisi vain kaukaiseksi unelmaksi. I can, because I think I can! Ja tietysti onnistunkin, sehän on vain matematiikkaa – syö hyvin, liiku hyvin, voi hyvin ja paino putoaa ohessa kuin itsestään (tietysti järki täytyy pitää päässä).

Mulla ei ole muuten hajuakaan nykypainostani, sillä en omista edelleenkään omaa vaakaa… Olettaisin, että kaiken soutamisen ja huopaamisen ohessa se olisi pysynyt jotakuinkin samoissa lukemissa kuin kuukausi sitten ja nyt jos keskityn dieettiin taas 100%, niin luulisi putoilevan suhteellisen kivuttomasti. Uskon jotenkin naiivisti vielä siihen, että jos on pitkään noudattanut samaa ruokavaliota, niin on hyväkin pitää hetken paussia ja 'herätellä aineenvaihduntaa' herkuttelemalla siellä täällä ja syömällä vähän poikkeavasti, jotta elimistö ei tottuisi siihen, mitä sille syötetään. Onko kukaan muu samaa mieltä ja onkohan tuolla ajatuksella jotain perää vai perustelenkohan vain alitajuisesti sillä omia dieettitaukojani? :D