Tavoitteena laihuus? Ei kiitos.

Vaikka olen jo aiemmin sivunnut tätä aihealuetta blogissa, niin silti se tulee aina aika ajoin takaisin mieleen. Viimeisimpänä siksi, että huomasin yhden puolituttuni laihduttaneen aiemmasta ylipainoisesta kropastaan nykyiseen melkoisenkin hoikkaan kuntoon. Lähtökohtaisesti todella hyvä juttu enkä haluaisi lainkaan väheksyä hänen suoritustaan, mutta siinä kun vain sattuu olemaan se varjopuolensa, jota en itse omassa päässäni allekirjoita.

Tavoitteena laihuus. Tästä tytöstä voisin sanoa 100-varmasti, että hän on pudottanut painoa vähentämällä syömistä minimiin (jättämällä aterioita syömättä ja laskemalla kaloreita?) sekä käymällä erilaisissa jumpissa joka päivä, joskus useammassakin jumpassa per päivä. Tällaisen liikunnan tavoitteena olettaisin olevan kuluttaa mahdollisimman paljon kaloreita, ei kehittää kroppaa. Lepopäivillä tai laadukkaalla ruokavaliolla ei ole merkitystä, kunhan kalorinkulutus saadaan suureksi ja syödyt kalorit minimiin. Valitettavasti – ja todellakin valitettavasti, sillä kenenkään hyvässä mielessä yritettyä suoritusta ei haluaisi näin väheksyä – tämä myöskin näkyy nyt siinä kropassa. Jep, monelle muulle hoikistunut olemus riittää, mutta itse katselen rimpulakäsiä ja -jalkoja kauhistuneena. Kroppa näyttää ihan yhtä heikolta kuin aiemmin, vain rasvakerrosta on kadonnut huomattavasti ja tilalla on nyt superohuet kädet ja jalat. Missä ne lihakset on?

Jokaisella meistä on omat kauneusihanteemme ja kuntoilutavoitteemme ja siksi kirjoitankin vain omasta näkemyksestäni. Tyttö on varmasti tyytyväinen itseensä ja näin sen pitääkin toki olla, mutta saanhan itsekin samalla olla eri mieltä hänen tavoitteistaan. :) Kuten olen jo aiemmin joskus blogin muinaishistoriassa todennut, niin mikään ei saa itseäni näkemään punaista kuin se, että joku ei syö. Vahtaa jokaista kaloria ja suupalaa, yrittäen tinkiä kaikesta ja syödä (mielestään) mahdollisimman "terveellisesti". Pahinta on sitten se, kun tullaan hehkuttamaan ääneen, miten on syönyt koko päivän aikana vain pari riisikakkua tai pelkästään kaksi lautasellista tomaattikeittoa sekä pari näkkäriä. Näillä esimerkeillä en myöskään halua mollata ketään, jotka ovat minun korvieni kuullen näin sanonut, mutta kyllä siinä on tehnyt mieli moneen otteeseen tarttua toista harteista kiinni ja ravistella, että mikä sinua vaivaa?

Jos jotain olen tässä reilun vuoden aikana oppinut on se, että nimenomaan syödäkseen terveellisesti ja tehdäkseen keholleen oikeasti palveluksen kuntoilun ja laihduttamisen kanssa, tulee syödä mahdollisimman oikein ja ennen kaikkea säännöllisesti, eikä missään nimessä mahdollisimman vähän. Itsehän syön kuin hevonen. :D Neljä tai viisi kunnon ateriaa päivässä, mutta oikeita valintoja noudattaen. Ja allekirjoitan edelleen sen saman tavoitteen, josta olen puhunut suu vaahdossa koko tämän ajan: en halua olla mahdollisimman hoikka, laiha ja pieni. Nämä eivät ole minulle kohteliaisuuksia enkä pyri niitä kohti. That's just me.

kuvat: weheartit.com

Fitspoooooo ♡

Missä mennään?

No tässä mennään! Ei missään huippukunnossa muihin salillakävijöihin verrattuna, mutta huippukunnossa omaan itseeni vuosi sitten verrattuna – ja itseensähän sitä vain kuuluu omaa kehitystään verrata! :) Perjantai-ilta yksin salilla tarkoitti kerrankin mahdollisuutta ottaa näitä kehityskuvia kunnon kokovartalopeiliä hyödyntäen. Yritin olla kuvien suhteen mahdollisimman rehellinen sekä itselleni että teille, jotta on sitten jotain oikeasti konkreettista vertailupohjaa jatkossa.

Sitten vähän takapakkia. Joulukuun herkuttelut toivat muutaman kilon takaisinpäin, mutten ole todellakaan jaksanut stressata niistä sen pahemmin. Yritän vain keskittyä liikkumiseen ja oikein syömiseen enkä välitä, missä lukemissa paino liikkuu. Kyllä ne kilot saa sitten vaikka myöhemmin pudotettua pois nopeastikin jos haluaa. Mua ei siis ihan oikeasti todellakaan yhtään kiinnosta, mitä se vaaka tällä hetkellä näyttää. :D Haluan vain keskittyä lihaskunnon ja yleiskunnon parantamiseen sekä ruokarytmissä pysymiseen, tulokset tulkoot sitten hitaasti ja varmasti siinä ohessa kun tulevat. Aivot narikkaan ja PT:n ohjeilla eteenpäin on tämän hetken ohjenuora – ja hyvin toimii!

Tällä viikolla takana on maanantain salitreeni, tiistain lepopäivä, keskiviikon HIIT, torstain lepopäivä ja nyt perjantain salitreeni ja huomenna vielä edessä kehonpainotreeni salilla sekä sunnuntaina kevyen sykkeen lenkki tai sitten vaihtoehtoisesti menen polkemaan salille vaikka kuntopyörää, riippuen vähän säästä. Ja fiilis on huva. :)

Että tällaista tänne, samaa vanhaa rutiinia oikeastaan siis. Läppärini laturi oli taas hajonnut (go Apple…), mutta nyt muruseni saa taas pitkästä aikaa virtaa ja pystyn taas postailemaan tännekin useammin! Kiitos hurjasti kommenteistanne tämän tauonkin aikana, ihana kuulla teidän lukijoiden omia elämäntarinoita tähän aiheeseen liittyen!