Rohkenen silti sanoa 'ääneen' seuraavan: jos kipinä laihduttamiseen lähtee pääosin toisen ihmisen inspiroimana tai tavoitteena on pelkästään pudottaa x määrä kiloja, tulee erittäin harva onnistumaan ja vielä harvempi tekee sen pysyvästi, saati sitten onnellisesti. Tekisipä jopa mieli sanoa mustavalkoisesti, että älä laihduta.
Kyseessä kun ei ole laihdutuskuuri, dieetti tai tavoitepainon saavuttaminen. Onnistunut ja pysyvä muutos vaatii ihan oikeasti sitä klisheistä elämäntapamuutosta, joka lähtee liikkeelle palavana haluna sieltä ikiomien korvien välistä ilman mitään lisäapua ympäristöstä. Se tunne, että olet jo henkisesti sellainen ihminen, joka haluat olla – ja nyt täytyy enää viedä kroppa samaan pisteeseen.
Näin se mulla lähti. Päätin olla se ihminen, joka halusin olla tulevaisuudessa ja kroppa seurasi ennen pitkää perässä. Oli irrelevanttia, ettei peilistä heijastunut mikään urheilullinen ilmestys tai etten jaksanut liikkua yhtä kevyeseti kuin muut. Uskoin niin kovin siihen henkiseen minääni, ettei niitä fyysisiä puutteita edes huomannut. :) Aloin elää elämääni siihen tyyliin, miten kuvittelin ja toivoin eläväni myös ilman liikakiloja ja opin nauttimaan uudenlaisesta elämäntyylistäni täysin rinnoin. Hauskaa on siis ollut koko puolen vuoden aikana ja hauskaa tulee olemaan jatkossakin!
Tietysti siinä tapauksessa, ettei tavoitteena olekaan se sama itsestään niin ruokavalion kuin liikunnan kautta huolta pitävä minä kuin itselläni, saattaa tie onnistumiseen olla hieman mutkikkaampi. Silloin kannattaisi kuitenkin miettiä niitä todellisia lähtökohtia laihduttamiselle – mitä sitä turhaan edes laihduttamaankaan vain näyttääkseen kivemmalta vaatteissa tai sopiakseen sosiaaliseen muottiin, jos terveys ja uusi elämäntyyli ei tule matkassa mukana? Silloin olisi helpompaa vain oppia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja nauttia elämästä sellaisenaan. Jokainen tyylillään. :)
Tietysti siinä tapauksessa, ettei tavoitteena olekaan se sama itsestään niin ruokavalion kuin liikunnan kautta huolta pitävä minä kuin itselläni, saattaa tie onnistumiseen olla hieman mutkikkaampi. Silloin kannattaisi kuitenkin miettiä niitä todellisia lähtökohtia laihduttamiselle – mitä sitä turhaan edes laihduttamaankaan vain näyttääkseen kivemmalta vaatteissa tai sopiakseen sosiaaliseen muottiin, jos terveys ja uusi elämäntyyli ei tule matkassa mukana? Silloin olisi helpompaa vain oppia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja nauttia elämästä sellaisenaan. Jokainen tyylillään. :)
Asiaa!! (Y)
VastaaPoistaMoikka! Löysin vasta blogiisi ja havainnut sen seuraamisen arvoiseksi :) Itsekin tein elämäntaparemontin viime vuoden loppupuolella ja olen kyllä samaa mieltä, että dieetit ja kuurit sikseen, halua muuttua pysyvästi sen pitää olla, jotta onnistuu ja saa sen mitä haluaa. Käy ihmeessä tsekkaa mun blogi :)
VastaaPoistaNäinhän se on! Blogisi menikin jo muutama päivä sitten lukulistalleni, kiitos vinkkauksesta. :)
PoistaNäinhän se menee. Joillekin voi tosin olla täysin hukassa, mikä on järkevää syömistä. Sielloin voi mielestäni vilkuilla juurikin superdieetin tai muun ohjeistuksia, mutta muistaa pitää järki mukana.
VastaaPoistaSe on kyllä totta, että vinkkejä näistä blogeista tottakai saa. :) Itse päätös täytyy kuitenkin pystyä tekemään tosiaan itse, tai muuten tiukan paikan tullen se ei enää pidä.
PoistaHyvä postaus! Itse olen hakusessa vielä asioiden kanssa vaikka jo vuosia olen yrittnyt säännöllistä ja terveellistä elämäntapaa hakea. Aina se on jossain vaiheessa muuttunut vanhoihin pahoihin tapoihin takaisin vaikka kuinka hyvin olisin vetänyt jo kuukausia/vuosia. Huoh, ehkä mä joskus opin. Ja opinkin! ihan varmasti. Koko elämä aikaa :D
VastaaPoistaHehee, mullakin koko elämä aikaa ja vasta alkutaipaleilla itsekin. :D Jos vain jaksaisi perehtyä, niin kyllähän sitä kokisi vaikka miten monta ahaa-elämystä, mutta mennään nyt alkuun näillä perusohjeilla!
PoistaHyvä blogi sulla, löysin tämän vasta äsken! Mä olen luonteeltani suunnittelija ja tiedonkerääjä, en toteuttaja, ja tämä näkyy esim. kunnonkohottamisessa ja laihtumisessa siten, että tiedän asiasta yhtä ja toista, mutta mitään edistystä ei tapahdu :D Mutta nyt olen ihan uudessa tilanteessa ja huomaan, että punainen lanka on löytynyt ja se on mun ihan ikioma: se on lihasjumppaa joka päivä. Ja lenkkeileminen, jota vihaan, on kokonaan poissa kuvioista. En tarvitse sitä, kun voin tehdä muutakin. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että haluan tehdä joka päivä jotain kuntoni eteen. En kolme kertaa maltillisesti viikossa, vaan joka päivä ja pusertamalla. Energiataso on noussut tuolla tyylillä ihan huimasti ja samalla huomaan, että myös päätöksenteko on muuttunut helpommaksi. Ehkä musta joskus tulee myös ihminen, jonka ei tarvitse ensin tutkia kaikkia maailman vaihtoehtoja voidakseen päättää, mitä tekee, vaan joskus vois tehdä vaan, ja katsoa mitä asioista tulee :)
VastaaPoistakiva teksti. mä oon 12w 155cm ja 60kg ja ajattelin laihuttaa koska en sovi semmosiin paitoihin mitä mun kamut ostaa. oisko vink vink?
VastaaPoistajanikabansku.blogspot.fi