Kun ei huvita syödä

Purkillinen rahkaa aloitettu puoli tuntia sitten ja edelleen yli puolet jäljellä. Pitäisi laittaa iltapalaa, mutta ajatuskin ärsyttää. Ruoka odottaa jääkaapissa valmiina, vaan kai se voisi odottaa vielä tunnin tai pari. Aika ajoin aina sama juttu. Ei tee mieli syödä.

Tämä tunne on varmasti monelle tuttu, sillä ainakin ystävieni kanssa dieettaillessani olen törmännyt tähän useammankin ihmisen kohdalla. Kun ruuasta tulee 'vain ravintoa', alkaa jossain vaiheessa haaveilla siitä, että voisi vain napata yhden pillerin ja saada siitä kaikki päivän ravintoaineet ja kalorit.

Sellaista pilleriä kun ei vain ole keksitty ja ehkä ihan hyvä niin – nyt on pakko lusikoida rahkat ihan itse naamariin sekä tietoisesti lämmitellä niitä ruokia määrätyssä järjestyksessä. Syömättä jättäminen ei ole sen enempää vaihtoehto kuin syöpöttelykään, sillä molemmilla on sama lopputulos – rasvaa siinä vain kertyy, joskin ensimmäisessä vaihtoehdossa sitä kalorivajetta täytetään sitten polttamalla niitä lihaksia sieltä rasvakerroksen alta.

Itse särähdän ja kovaa, mikäli joku jättää jo valmiiksi niukalla dieetillä aterioita välistä tai pahimmassa tapauksessa lopettaa tietoisesti syömisen mistä tahansa syystä. Syömishäiriöitä on tässä maailmassa ihan riittävästi ilman, että niitä täytyy vielä erikseen lähteä itselleen kehittämään... Oma ruokavalio on tietysti jokaisen omalla vastuulla ja päätettävissä, mutta mitä sanoa ihmiselle, joka kertoo paastonneensa ensin puoli päivää ja syöneensä sen jälkeen koko vuorokauden aikana vain yhden lämpimän ruuan, ei muuta?

Oli se tietoista tai ei, on näiden tarinoiden kuunteleminen itselleni äärimmäisen rankkaa ja saa savun nousemaan korvista nopeammin kuin mikään muu. Samaisessa kategoriassa pyörii myös vaa'an päivittäinen tuijottaminen ja analysointi – ei se puolen kilon nousu/pudotus vuorokaudessa ole sama asia kuin puolen kilon rasvan nousu/pudotus vuorokaudessa, ja voi hyvää päivää jos joku oikeasti luulee niin tapahtuvan. Voisin saarnata tästä aiheesta loputtomiin, mutta taidan kääriä jutun kasaan vielä hyvän sään aikana. :D

Siispä ainakin täällä suunnassa loppuu se valitus siitä, että ruoka(määrä) etoo tai miten helppoa olisi vain jättää syömättä ja syödään vain reippaasti sitä ruokaa ohjeiden mukaan! :) Kyllä se ruoka on ennenkin maistunut (valitettavasti, heh!), joten ei muuta kuin itseään niskasta kiinni ja vähän ryhtiä elämään, mikäli niitä tuloksia haluaa saada. Tällaisia fiiliksiä täällä suunnassa, eipä mulla muuta.