maanantai 7. marraskuuta 2016

Paino alimmillaan (kiitos, hyvää kuuluu)

Jollain tapaa, ilman mitään tarkkaa suunnitelmaa niin ravinnon kuin liikunnankaan suhteen, se kuuluisa tasapaino on löytynyt. Itsestään.


Heippa vaan kaikki te, jotka olette vielä kuulolla. :) Tämän vuoden alussa tein suurehkon elämänmuutoksen muuttamalla Suomen Turusta Pohjois-Irlannin Belfastiin ja heitin samalla puolihuolimattomasti hyvästit jatkuvalle on-off -dieettaamiselle ja on-off -salitreenaamiselle. Elämä oli tarpeeksi kiireistä ja uutta jo valmiiksi, joten arki sai luvan muuttua mahdollisimman stressaamattomaksi ja luonnolliseksi.

Parin kuukauden chillailun jälkeen mukaan kainaloon otettiin etänä ystävä rapakon toiselta puolen, toisin sanoen USA:sta asti, ja siirryttiin sääntöön, jossa jokainen ruoka-annos tulisi olla terveellinen. Ei tarkkoja sääntöjä kaloreista, rasvoista tai hiilihydraateista – vain maalaisjärjellä mennen, sillä kyllähän meistä jokainen osaa valita täysjyvää vaalean viljan sijaan, vähä- tai hyvärasvaista transrasvojen sijaan ja pysyttäytyä niissä yleisesti paremmissa valinnoissa. Jälkiruokina marjoja tai hedelmiä, annoskoko sen kokoinen, että masu täyttyy varmasti kunnolla.

Lähti viisi kiloa. Otettiin mukaan säännöllinen liikunta – salille tai lenkille neljä kertaa viikossa, ja jokaisella kerralla todistevideo 10 sekunnin ajan toisen keksimä random-sana mainiten, ettei vahingossakaan tule huijattua. Ei tarkkoja sääntöjä salitreenistä, omantunnon mukaan treenaten.

Lähti toiset viisi kiloa. Ja sitten vielä pari kiloa lisää. Ja nyt ollaankin sitten kuin varkain alimmassa painossa kuin missä ollaan koskaan oltu – juuri ja juuri, mutta alempana silti. Vaatekoko pienenee huomaamatta ja olo on kaiken kaikkiaan yleisesti hyvä, itsevarma ja ns. "ongelmaton, normaali". Ei ole makkaroita, joista tarttua kiinni ja voivotella. Toki sitä aina voi parantaa, mutta pitkästä aikaa tuntuu siltä, ettei enää ole pakottavaa tarvetta. Nyt on hyvä.

Latasin juuri koneelle yli 30 ruokakuvaa, jotka laittelen hieman myöhemmin kertarysäyksellä postauksen ja selitysten muodossa tulemaan. Niistä paljastunee hieman, kuinka tavallisesta ruuasta tämä kaikki on muodostunut. Tai no – tavallisesta, mutta omalla tavallaan myös kekseliäästä. :) Siihen asti; palataan taas!


6 kommenttia:

  1. Ihanaa ku tulit takaisin <3 wuvs

    VastaaPoista
  2. Oi jes, ihanaa kun oot tullut taas bloggailemaan, odotan innolla! :)

    VastaaPoista
  3. Mä just eilen löysin sun blogin ja harmittelin kun et enää kirjoita. Ihanaa kun oot takasin! <3 Olen itse juuri aloittelemassa elämänmuutosta (tällä kertaa se ei ole vain dieetti!!!) ja hain täältä motivaatiota :) Voisitko kirjoittaa mustista hetkistäsi tuolla taipaleellasi ja miten selvisit niistä? Tuntuu, että mun dieetit tyssää aina siihen, että kerran tulee mässäiltyä jotain ja sitten heitänkin kirveen nurkkaan... :/

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! Ja toi vaaleanpunaninen takki myös noissa kuvissa tosi kiva. :)
    http://millatt.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  5. Jeeeee mikä ihana yllätys, että täältä löytyi uusi postaus, kun on aina silloin tällöin tullut kurkittua, josko olisit kirjoittanut jotain. Ihan mieletöntä! :) Odottelen niiiin innolla, että kirjoitat lisää. Vau, näytät muuten upealta!! -Hanna

    VastaaPoista