maanantai 13. heinäkuuta 2015

Syyskelejä odotellessa


Kun palaan ajatuksissani oikein pitkälle taaksepäin niille syville juurille, jotka pohjimmiltaan motivoivat sisäistä liikkujaani eteenpäin kaikkein eniten, huomaan päätyväni aina uudelleen yhteen ja samaan mielikuvaan; syksyinen, ehkä hieman sateinen, viileä ja raikas sää yhdistettynä ulkoilutakkiin, trikoihin, lenkkareihin, hiuksiin ponnarilla ja hikipantaan. Toisin sanoen täydellinen ulkoilulook.

Pinnallisen motivaattorin jälkeen mukaan kuvioihin astuu ihanan raikas ilma, jota vetää hitaasti keuhkot täyteen lähtiessään samalla tallustamaan luontopolkua pitkin eteenpäin. Askel ja toinenkin ensin kävellen, jonka jälkeen hitaasti kevyeen hölkkään. Jalat kuljettavat automaattisesti eteenpäin ja pää alkaa tyhjentyä kaikesta päivän stressistä. Sitä vain menee eteenpäin ja miettii kaikkea omassa rauhassaan, edes musiikkia ei tarvitsisi kun voi vain olla ja mennä.

Sitä minä kaipaan. Syksyä, lenkkeilyä, raikasta ja viileää ulkoilmaa, liikkumista omalla tahdilla, omasta tahdosta ja ilman tarkkoja tavoitteita. Liikkua ilman suunnitelmaa pelkästä liikkumisen ilosta. Mielen terapiaa fyysisessä muodossa.

Edelleen (jep) nilkan parantumista odotellessa sekä viikon kestäneestä flunssasta toipuessa en oikein pysty kovinkaan paljoa täältä sängyn pohjalta tekemään, mutta haaveileminen ja suunnitteleminen onnistuu onneksi aina! Uusista treenivaatteista irtoaa aina pientä piristysruisketta, joten niiden voimalla mennään vielä toistaiseksi, kunnes tässä kohtapuoliin aion uskaltautua varovaiselle kävelylenkille – Paavo Nurmen urheilupuiston upeisiin maisemiin tottakai. :)


2 kommenttia:

  1. Voi, kun tulisi ensin ne kesäkelit!!! Minä olen niitä niin odottanut ja tänäänkin pyörällä tuulessa ja tuiskussa 50km polkiessani mietin, kuinka heinäkuussa voikaan olla näin hyytävän syksyistä. Mutta onneksi kaikille keleille on omat kannattajansa, minun lempparisäät taisi vaan jäädä tänä vuonna tosi vähälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehhee, ymmärrän kyllä tuskan! Mä itse sain kokea niitä +30 asteen kesäkelejä Saksassa ollessani, joten olisin jo valmis näihin syksyisin keleihin ja nautin niistä tälläkin hetkellä niin paljon kuin pystyn, aurinkoisia säitä tietenkään torppaamatta. Kaikki käy, kaikesta saa ilon irti – se taitaa olla mun mentaliteetti tällä hetkellä. :D On kyllä hyvä, että jokaiselle kelille löytyy faninsa!

      Poista