Terkkuja reisiltä, selältä ja habalta

Viikonloppu, ahh. Rentouttava sunnuntaiaamu alkoi auringonpaisteella, haukoittelulla, pitkällä venytyksellä ja yhtäkkiä omaan habaan havahtumisella. Siinä se oli – ja on edelleen. Minun pieni ihana patti. THE patti. Aamu jatkuikin sitten sitä ihmettelemällä, tuijottelemalla, silittelemällä ja ihailemalla. Joo-o, tähän on nyt tultu... :D 

Mutta ihan liioittelematta voin kyllä todeta, että kyllä siihen on jotain pientä ihan oikeasti saatu aikaiseksi, vaikka pitkä työ onkin vielä edessä. Piristävää huomata kehossa edes pientä kehitystä, kun painonpudotuksesta en osaa sanoa juuta enkä jaata vaa'an loistaessa edelleen poissaolollaan. Ja kohtahan tämä neiti pääsee kuitenkin taas kehonkoostumusmittaukseen eli kauaa ei tarvitse enää mennä mututuntumalla. Sitä odotellessa puurretaan saman vanhan kaavan mukaan – treeniä ja ruokaa, treeniä ja ruokaa ja vähän lisää treeniä ja ruokaa. 

Sunnuntaileivontaa: kanarahkapiiras (alkuperäinen resepti täällä)

Tämän päivän ohjelmassa: lepo. <3 Lihakset ovat huutaneet hoosiannaa keskiviikosta asti, joten tänään keräillään voimia ja huomenna mennään taas. Tuntuma reisissä, selässä ja käsissä on viime päivinä ollut melkoisen jäätävä, mikä tuntuu puolestaan pääkopan puolella ihan mielettömän kivalta ja tsemppaavalta! Jotenkin sitä on oikein kaivannut sitä jäätävää lihaskipua, mitä ei nykyään säännöllisesti treenaten tunnu saavan välttämättä edes hullulla tappotreenillä (sisältäen yleensä pt-rääkin, heh). 

Nyt kahdesti preworkoutia testanneena uskallan jo veikata, että se todella antanee jonkin verran lisätehoa treeniin. Väsymystä ei havaitse niin helposti, vaan keskittyminen pysyy yllä koko ajan ja varmaan siitä samasta syystä sitä jaksaa myös tehdä sitkeämmin kovemmilla painoilla. 

Enkä nyt tarkoita, että olisin mitenkään suuresti lähtenyt painoja viime aikoina nostamaan, mutta oletin joutuvani viikon tauon jälkeen pudottamaan painoista entiseen nähden eikä näin kuitenkaan käynyt. Sen sijaan olen kiikunkaakun-painoissa ("otanko vitoset, kutoset vai kenties jopa seiskat") jaksanut tehdä sinnikkäästi niillä suuremmilla. Oli se sitten kehitystä, lumevaikutusta tai oikeasti preworkoutin tuomaa voimaa, niin joka tapauksessa hyvin pyyhkii.

Munakas mozzarellaraasteella (josta haukattu :D) ja preworkout-juoma ennen aamutreeniä (perjantaina)

Ah ja joo, se täytyy vielä todeta tähän loppuun, että teinpä sitten eilen ensimmäistä kertaa HIIT:in vähän toisessa muodossa kuin perinteisesti pyörällä polkien. Tällä kertaa HIIT koostui etuheilautus-burpees -kombosta pyramidiharjoituksena, johon tarvitset siis kahvakuulan (itselläni 24kg) ja oman kroppasi sekä tietysti hurjan määrän motivaatiota ja energiaa. :)) Treeni aloitetaan kymmenestä toistosta molempia ja jokaisella kierroksella lisätään molempiin yksi toisto lisää. Tähtäimenä olisi tehdä loppujen lopuksi 20 toistoa molempia. 

Pääsin eilen hädin tuskin viiteentoista toistoon... Joo-o.

Ihan kamalaa. Suosittelen. :D Taju meinasi lähteä ja läähätys oli jotain sanoinkuvaamatonta. Luojan kiitos sain treenata ylhäisessä yksinäisyydessäni, vaikka toisaalta mitäs siitä vaikka joku siellä salilla olisi ollutkin, treenaamaanhan sinne on tultu. Tällä harjoituksella tulee ainakin annettua kaikkensa sata lasissa ja revittyä viimeisetkin mehut irti itsestään, joten aion ehdottomasti tehdä sen vielä uudestaan! :)

Vielä hymyilytti... :D

Kesäkuu täysillä ♡

Kesäkuu on virallisesti täällä, vaikka se omalla kohdallani jatkuu vielä treenien ja ruokavalion suhteen kuten aiemminkin. Heinäkuussa sitten vielä jotain uutta (= viimeiset repimiset dieetistä) ennen kuin kuviot kääntyvät ympäri. :)

Toukokuu on ollut jotenkin todella sekava, tipattoman päättyminen on selkeästi vaikuttanut myös kurinalaisuuteen ja viiniä on kulunut odotettua enemmän, höh. Siksi yritänkin nyt vetää kesäkuun ihan täysillä sata lasissa, wish me luck! Juhannukset ja kaikki vielä välissä, huhheijaa... Terasseilla tissuttelu ei onneksi edelleenkään kuulu omaan elämäntyyliini, vaan juon mieluummin siellä vettä ja sitten vähän harvemmin viiniä hyvässä seurassa, annoksia laskematta.

Nyt porskutellaan kuitenkin toistaiseksi hyvässä vauhdissa taas ja fiilis on huva. :) Jouduin olemaan koulukiireiden ja reissujen vuoksi poissa salilta melkein viikon ajan ja tunnelma oli kyllä kieltämättä katossa päästessäni eilen vihdoin takaisin kotiin – siis salille. <3

Pre-workout muuten testattu nyt ensimmäistä kertaa! Ottaen huomioon viikon tauon salitreeneissä ja sen, miten (yllättävän) hyvin jaksoin vääntää hymy naamalla treeniä niin sanoisin, että ehkäpä se toimii. Täytyy kyllä testailla vielä useampaan kertaan ennen kuin uskallan antaa tarkempaa analyysia. :) Mun kohdalla ei tullut mitään kihelmöintejä tai tärinöitä, pienoinen pettymys odotettuani näitä oireita kuin kuuta nousevaa. :D Ja käytössäni on siis Fitnesstukulta tilattu Jack3d Advanced -preworkout.

Loppuun sitten vain snapshotteja viikon varrelta. Yritän nyt pitää teidät ajantasalla vähän paremmin, kunhan kiireet tästä vain hieman helpottavat. Jollain tapaa ajatus siitä, että valitsen itsekkään tien ja käytän kesän pääsääntöisesti treenaamiseen ja omaan itseeni kuulostaa nyt enemmän kuin oikealta ratkaisulta... Me, myself and I. <3

Rucolaa ja paistettua kirjolohta, nam!

Ei ne salihanskat näitä sittenkään estä :D ... mutta sen kyllä estävät, ettei näiden syntymistä tunne treenin aikana!

Jopa liian perinteinen lounas, huoh... :D Aina joko kanasalaattia fetajuustolla (10%) tai avokadolla.

Muistetaan myös ne kunnon yöunet – eat, sweat, sleep, repeat <3 And never give up!

Notkea kuin norsunpoikanen

Jooga. Jotain syötävää? Venyttelyä vai tasapainottelua, liikuntaa vai kehonhuoltoa? Turhaa vai tarpeellista, rentouttavaa vai tylsää? Rauhoittavaa vai piristävää, terapiaa mielelle vai keholle?

Ensikertalaisena ennakkoluuloni joogaa kohtaan olivat olemattomat – en todellakaan tiennyt, mitä odottaa ensimmäiseltä joogatunniltani enkä tietoisesti halunnut edes tehdä mitään sen suurempaa taustatutkimusta. Jotkut sitä ovat kai harrastaneet, näkeehän sitä kaikenlaisissa elokuvissa ja taitaapa se olla jonkinlainen maailmanlaajuinen trendikin. Eipä siinä muu auttanut kuin suunnata kokeilemaan avoimin mielin! :)

Mitä, missä, minne?

Pääsin siis testailemaan joogaa ensimmäistä kertaa elämässäni Turussa Kärsämäessä sijaitsevan Kuntokeskus Tempon tunnille. Tarkoituksena oli jopa joogailla ihan ulkoilmassa Kärsämäen kentällä, mutta sateen iskiessä tunti pidettiinkin tällä kertaa sisätiloissa – ja ihan hyvä niin, sillä allekirjoittaneella ei olisi ollut sitä omaa joogamattoa mukana, vaan olisin joutunut tekemään pt:täni lainaten "attitude joogamatot on so yesterday, vedän luomuna lähellä ruohoa". :D

Kieltämättä vaikka kuinka yritin suhtautua avoimesti tähän tutustumiskertaan, niin kyllä vain silti jännitti. Uusi paikka, uudet ihmiset ja ennen kaikkea ihan uusi laji, jossa täytyisi tehdä joitain täysin tuntemattomia liikkeitäkin. Näin jo mielessäni, miten nökötän paikoillani kärryiltä pudonneena muiden vääntyessä solmuun ja kaadun joka toisessa liikkeessä ryminällä lattiaa kohti... On se mukavuusalueelta poistuminen – vaikka kuinka pienistä asioista olisikin kyse – aina vain jotenkin hankalaa.

No millaista se sitten oli?

Ensinnäkin turhaan jännitin! :) Ympärillä olleet ihmiset olivat todella mukavia (tottakai, hassu minä), liikkeet selitettiin tunnin ohessa selkeästi ja vieruskavereilta oli helppo katsoa mallia, keho taipui annettuihin liikkeisiin odotuksia helpommin enkä edes kaatunut, jes! Ei ollut kyllä millään tasolla noloa olla ensikertalaisena menossa mukana – ja sitähän me kaikki varmaan eniten näissä uusissa jutuissa jännitämme. Lämminhenkinen, iloinen ja tervetullut ilmapiiri tekee kyllä paljon!

Mietin myös kovasti etukäteen, mitä ylipäätään tarvitsen mukaan ja päälle, jotta voisin joogailla oikeaoppisesti enkä heti erottuisi joukosta. No ensinnäkin se oma joogamatto sinne Puistojoogaan olisi ihan hyvä lähtökohta... :D Muutoin puin päälleni vain normaalit treenivaatteet (kuvitelkaa, joogahousuni ovat nyt jopa ihkaoikeasti käyneet joogassa!) ja otin varoiksi mukaan vesipullon ja pienen pyyhkeen, joista kumpaakaan en kuitenkaan käyttänyt. Treenitossuja joogassa ei tarvitse, vaan söpöt sukat tai varmaankin mieluiten paljasjaloin tassutteleminen ovat avainasemassa. Itse valitsin jälkimmäisen ja totesin samalla tunnin ohessa, että nätit kynsilakat varpaissa ovat kyllä yksi elämän pienistä piristysruiskeista.

Se, mitä joogasta sitten sain irti, on vielä hakusessa. En edelleenkään aio googlettaa, mitä siitä yleisesti kuuluisi ajatella, mutta sen voin jo nyt todeta, että kyllä siinä sai ihan oikeasti töitäkin tehdä. Huomasin jopa ajattelevani kesken kaiken, että jokohan nyt tulisi jokin helppo liike, jossa saisi vain löhöillä ja rentoutua tekemättä sen kummemmin mitään. :D Eipä pahemmin sellaisia näkynyt. Kehonhallintaa, venyttelyä (jos sitä siksi raaskii kutsua), tasapainon hakemista ja lopuksi rentoutumista. Ja ainakin itseni yllättänyt havainto: ei mitään musiikkia taustalla. Sitä ei kyllä todellakaan kaivannut, vaan pelkistetty hiljaisuus yhdistettynä vetäjän puheääneen oli itsessään jo jollain tapaa ns. syvärauhoittava kokemus – kaikkien muiden tunnetilojen lisäksi.

Muistan kyllä joskus naurahtaneeni, kun ystäväni kertoi joogan jälkeen lihaksiensa olleen aivan hellinä – siis joogastako muka lihakset kipeiksi, kun kunnon salitreenissäkin saa huhkia sen eteen, whutta? No, tänään vuorokausi joogailun jälkeen voin todeta valehtelematta, että kylläpä tuntuu allekirjoittaneen vatsalihaksissa ja selässä ihan uudet tuntemukset. Mulla on viime aikoina ollut ongelmia saada vatsalihaksiin yhtään tuntumaa treenistä huolimatta, mutta tänään ne pienet vatsalihakset polttelivat treeniä tehdessä niin, etten ihan heti muista, milloin olisin vastaavaa kipua siellä suunnassa tuntenut. Sopii tällaiselle masokistille, joka rakastaa lihassärkyä! Heh. Ja kertonee myös jotain siitä, että jooga aktivoi lihaksia aivan eri tavalla kuin normaali treeni.

Ja mitäs sitten jatkossa?

Seuraavaksi olisi tarkoitus sitten kokeilla sitä Puistojoogaa, kunhan kelit antavat myöden! :) Tempossa Puistojooga pidetään kesän ajan tiistai-iltaisin klo 18 - 19:30 eli jos asustatte Turun seudulla, niin nähdään siellä! Ja jos siellä ruudun toisella puolella on sellaisia, joita joogakärpänen on puraissut tai edes meinannut puraista, niin fiiliksiä laittaa tulemaan kommenttiboksiin tuutin täydeltä – täällä ainakin kiinnostaisi tietää etenkin niistä pitkäaikaisista vaikutteista, mitä joogasta voi saada irti. Tein hieman taustatutkimusta ja ainakin Temposta löytyy erilaisia joogamahdollisuuksia aina lämpöjoogaankin asti ja vaikeusasteetkin taitavat vaihdella, joten ilmeisesti näissä riittää variaatioita vaikka muille jakaa.

Still alive! Normaalia postaustahtia palautellessa taas :)