:) Sinne vain, jos haluat bongata uudet postaukset ja muut kuulumiset suoraan Facebookin uutissyötteestä. Seuraava blogiarvontakin on jo mielessä ja ajattelin toteuttaa sen tällä kertaa facebook-sivun kautta! Toteutustapa on vielä hieman auki, mutta eiköhän sekin tästä kohta selviydy, stay tuned.
Lisäksi ottaisin mielelläni mielipiteitä vastaan siitä, minkä tyyliset postaukset blogissa kiinnostavat eniten. Tilaustyötä tästä blogista ei saa, sillä jokaisella on oma tyylinsä ja näkemyksensä, mutta vaikuttaa saa aiheiden osalta ja ideoitakin otetaan ilolla vastaan! Kiinnostaako eniten esimerkiksi konkreettiset ruokakuvat resepteineen, treenit liikkeineen, se mitä pään sisällä tapahtuu niin ruokavalion kuin treeniohjelmankin myötä, lifestyle-tyyliset postaukset vai jokin ihan muu? Sana on vapaa. :)
Ja vielä siitä vapaasta sanasta sananen... Olen siitä onnekkaassa asemassa, etten ole juuri koskaan saanut blogiini kunnon haters-kommentteja kasvavasta lukijamäärästä huolimatta. Viime aikoina kärkkäys ja erityisesti faktapohjan kyseenalaistaminen eri tilanteissa ovat kuitenkin lisääntyneet. Rivien välistä havaittavaa syyttelyä siitä, etten tiedä lainkaan mitä teen tai mistä puhun on jokseenkin mielenkiintoista lukea, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.
Lähestulkoon kaikki, mitä treenien tai ruokavalion osalta teen, tulee 'ylempää' eli pt:ltäni, jolla on vankka kokemus ja tietotaito takanaan. Näiden valintojeni takana seison järkähtämättä kuin kivi: en tarvitse ohjeistusta siihen, mitä minun tulisi syödä tai miten minun tulisi liikkua, sillä takanani todella on ammattilainen, joka osaa ajatella asioita niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin kautta sekä ottaa huomioon elimistön erilaiset hormonaaliset vaikutukset (joista moni ei ole edes kuullut tai vaihtoehtoisesti sivuuttaa täysin). En myöskään kehoita missään ketään noudattamaan samoja ohjeita, mitä itse olen saanut, sillä ne ovat räätälöity oman lähtökohtani ja lopullisen tavoitteeni sekä voimavarojeni mukaan. Se, että itse toimin yhdellä tavalla ei tarkoita myöskään sitä, että jokin toinen tapa olisi mielestäni huono.
Kommentoikaa toki, mutta otan vastaisuudessa kyllä sen linjauksen, etten lähde enää puolustelemaan a) sanojani, b) valintojani tai c) mielipiteitäni. En voi alkaa miettiä, mitä uskallan enää kirjoittaa ikiomaan blogiini sen pelossa, että sieltä hyökkää taas anonyymi kommentoija ruotimaan sitä, miten väärin ajattelen tai miten yhdessä lauseessa (monen kappalejaon postauksessa) on nyt vähän huolimattomasti puettu sanoiksi ajatuksia.
Syy, miksi halusin tuoda tämän esille oikein postauksen jatkeena on se, etten jaksa enää terävöittää samoja asioita kommenttiboksissa kerta toisensa jälkeen. Tämä on siis minun tarinani, ei mikään raamattu. Käyn täällä avoimesti läpi omia fiiliksiäni samaan tyyliin kuin jos niitä samoja asioita höpöttäisi ystäväpiirissä – se jos mikä on terapeuttista. :) Kun lukee itselleen tuntemattoman ihmisen kirjoituksia, niin oletuksilta ja johtopäätöksiltä ei kai voi koskaan välttyä. Toivoisin silti, ettei niitä lähdettäisi ihan villinä tekemään siitä murto-osasta ajatuksia, jotka jaksan tänne kirjoitettuun muotoon asti pukea. Ja lohdutuksena sekä itselleni että muille; kuka tahansa voi perustaa blogin eli jos tuntuu siltä, että itseltä löytyisi painavaa sanaa sanottavana, niin siitä vain kirjoittamaan sellaista blogia, joka miellyttää omaa silmää. :)
Kiitos kaikille kommentoijille, keskustelua saa ja pitääkin käydä, mutta suurin kiitos teille ihanimmille – tiedätte kyllä, keitä olette! <3 Vaatii aivan erityisenlaista ajattelutapaa ja vilpitöntä ystävällisyyttä (sekä jossain määrin 'kirjallisia käytöstapoja') vaivautua kirjoittamaan sellainen kommentti, josta oikein huokuu positiivisuus ja jonka tietää aiheuttavan lukijassaan hymyn. Sellaisia ihmisiä täällä pyörii monia ja se jos mikä auttaa huonoimpienkin päivien kohdalla jaksamaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti