keskiviikko 27. elokuuta 2014

Sats Elixia (ja juoksumatto) korkattu!

Back in business. Taukoa salitreeniin ehti kertyä lähes kaksi viikkoa ja aerobinenkin lenkki oli vähän on-off eli säännöllisen epäsäännöllistä (ja tehotonta), joten tämänpäiväinen treeni oli vihdoin ja viimein se kaivattu potku persukselle, heh. Sats Elixia -jäsenyyteni on nyt viimeinkin täällä ja jatkossa saan treenailla vähän kattavammalla salilla kuin aiempi työpaikan kuntosali, vaikkei siinäkään sinänsä valittamista ollut.

Treenaamiseni on nyt mahdollista yhteensä 123:lla eri kuntosalilla Pohjoismaissa, jos vain haluaisin! Satsin ja Elixian yhdistymisen jälkeen valitsemallani Nordic-kortilla voin siis marssia mihin tahansa Elixiaan tai Satsiin ja treenailla vapaasti samalla kuukausimaksulla, jess. Todellisuudessa tulen kuitenkin kuluttamaan eniten Turun Elixia Centrumia tai Sats Triviumia, mutta on silti lohduttavaa tietää, että näitä "kakkoskoteja" kyllä riittää eikä treenaaminen jää jatkossa salista kiinni. :)

Lisäksi pääsin tänään vihdoin korkkaamaan kunnolla juoksumaton ensimmäistä kertaa elämässäni ja voi pojat ja voi tytöt, miten kivaa! HIIT juoksumatolla tehtynä tuntuu ihan erilaiselta kuin spinning-pyörän selässä ja vaikka molemmissa onkin puolensa, niin kyllä ainakin vaihtelun vuoksi juoksumatosta tuli nyt paras kaverini. Niiin rankka, mutta niin ihana. Hiittailun jälkeisestä lihaskunnosta en sitten sano muuta kuin että nopeasti ne voimatasot vaan laskevat, lääh... Jälleenrakennus käyntiin taas, ei mahda minkään ja koska voivottelu ei auta mitään, niin siihen ei myöskään tuhlata edes nanosekunnin verran aikaa. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. :))

Sellaisia kuulumisia tällä kertaa. Motivaatiokärpänen on tullut takaisin ja puraissut kovaa, jea! Yksi miinuspuoli on tosin havaittavissa – saliselfiet taitavat nyt jäädä historiaan, hehhee. Niitä kompensoidakseni yksi normiselfie sitten kuvitukseksi, kun ei muutakaan tähän hätään löydy. Heippa kaverit!

maanantai 25. elokuuta 2014

Nollaukset nollattu

The Good Morning -blogin Kaisa kirjoitti taannoin blogissaan eräästä hyvinkin osuvasta aiheesta, jonka suosittelisin ehdottomasti lukaisemaan. Live A Little oli hänen otsikointivalintansa mitä herättelevimmälle tekstille, johon itse törmäsin puolessavälissä omaa nollausviikkoani – tiedostamatta, että ylipäätään olin sellaisella.

Kaikki alkoi herkkupäivästä, joka muuttui herkkuviikonlopuksi. Tässäkään ei ollut edes kyse minkäänlaisesta överi-herkuttelusta, vaan aivan tavallisesta ravinnosta, jota moni vetää arkena päivittäin sen suuremmin morkkistelematta tai stressaamatta. Normaalista elämästä, normaalista ravinnosta.

Sama jatkui muutaman päivän ajan aina ajatuksella "huomenna palaan ruotuun", kunnes Kaisan kirjoitus pysäytti. Ei näin. Ei motivaatio, asenne ja henkinen lataus voi olla sitä, että koet (kärjistettynä) palaavasi takaisin vankilaan koettuasi vapauden tuulahduksen. Älkääkä käsittäkö väärin – rakastan kyllä täysin sydämin terveellistä ruokavaliotani, saan aidosti suurta nautintoa treenaamisesta ja voin kaikin puolin parhaiten näiden kahden yhdistämisestä. En vain muistanut sitä enää, olin kadottanut sen tunteen. Kaikki alkoi tuntua vain sääntöjen noudattamista, kun todellisuudessa taustalla olisi paljon kaikkea muutakin, kaikkea syvällisempää.

Oli aika pitää tauko.
Tauko kaikesta – niin treenistä, ruokavaliosta kuin kaikesta mahdollisesta muustakin, mikä saattaisi aiheuttaa minkäänlaista stressiä elämääni. Halusin viikostani rauhan tyyssijan, jossa voin keskittyä täysin kiireettömyyteen ja itseni kuuntelemiseen.

Kaikki ohjeet nurkkaan ja nauttimaan elämästä sellaisena kuin se on. Ruisleipä, kävelylenkit, täysjyväspaghetti, sohvalla löhöäminen, extempore-sushilounas... Elämän pieniä yksityiskohtia, joista nyt osasin nauttia täysin rinnoin. En edes käyttänyt tätä pt:ni hyväksynnässä, vaan synninpäästö tapahtui ilmoitusluontoisesti ilman katumusta. Loppupeleissä olen iloinen ja ylpeä siitä, että tajusin itse kuunnella itseäni ja tehdä päätöksiä sen pohjalta, mikä saa juuri minut voimaan tällä hetkellä hyvin. Ihminen kun ei ole kone ja kaikkea ei voi suunnitella loputtomiin – poikkeuksia tulee ja hyvä niin.

Akut on nyt ladattu ja pääkopassa on tehty jälleen täyskäännös parempaan. Life is good ja normaali arki ruokavaliorunkoineen ja treeneineen astuu taas voimaan, tällä kertaa positiivisella tunnelatauksella säväytettynä. Herkkuruuat, hyvä olo, hyvinvoiva ja energinen kroppa sekä ihana polte lihaksissa... Ikävähän tässä ehti jo tulla! Ihana syysarki, täältä tulee yksi toiveikas ja positiivinen minä.

tiistai 19. elokuuta 2014

"Mammalomalla"

Heippa kaikki! Kiitos kommenteistanne, en ole unohtanut vastata – olen vain positiivisesti kiireinen tämän alkuviikon ja palailen blogin pariin taas loppuviikkoa kohden. Kaverinani on siis oma "pikku" karvaturrini Kippari, jonka kanssa tutkimme uteliaina Turun lenkkeilymaastoja.

Treenit ovat tauolla, ruokavaliokin on vähän offilla. Sen sijaan otan rennosti tämän väliaikaisen "mammalomani" ja nautin täysin rinnoin nöpönenäni vierailusta. Sateetkaan eivät haittaa, kun vierellä on varsinainen Naantalin aurinko, hehe. :) Ihana syksykin saa tulla uusine kujeineen, itse en ainakaan lainkaan kaipaile helteitä tai kesän paluuta – aikansa kutakin, ja viileämmät syyssäät ovat enemmän kuin tervetulleita.


Toivottavasti tunnelma välittyy – olen onnellinen. :)

maanantai 18. elokuuta 2014

Kuka on Eve?

Kymmenen simppeliä ja randomia faktaa tämän blogin taustalla näpyttelevästä henkilöstä.

1. Ikää kertynyt tähän mennessä 24 vuotta, joulukuussa täytän sitten ensimmäisen kerran 25 ja sen jälkeen juhlitaan kyseistä ikävuotta hamaan loppuun asti. Jousimies, jos joku siitä pitää kirjaa.

2. Varsinais-Suomen kasvatti, tarkemmin ottaen Salossa syntynyt ja sittemmin Lah(d)en kautta Turkuun muuttanut. Juuret ja koko suku omaa perhettä lukuunottamatta Kotkassa, myös Porilaisuus virtaa suonissa.

3. Eläinrakas, valehtelematta. Rakkaus eläimiä ja luontoa kohtaan tulee niin luonnostaan, etten oikein osaa kuvailla sitä. En todennäköisesti koskaan tule täysin ymmärtämään, miten joku ei voi pitää eläimistä tai ei löydä sitä rauhan tyyssijaa kävelemällä pitkin metsäpolkua raikkaassa ja mahdollisesti vähän tihkusateisessa syyssäässä. Itselleni itsestäänselvyyksiä, vaikka olenkin ns. kaupunkikasvatti.

4. Hassuttelija vaikka sitten imagonkin kustannuksella! Väliäkö sillä, vaikka vähän nolaisikin itseään, elämään pitää mahtua huumoria ja jokaiseen päivään naurua. Mieluummin överit kuin vajarit elämän kaikissa mittapuissa. :)

5. Lähes valmis taloushallinnon tradenomi Lahden AMK:sta ja tänä vuonna avoimessa ylipistossa näin alkuun psykologian opinnot aloittava. AMK-tutkinto oli yksi elämäni suurimmista virheistä, sillä "se ihan ok perustutkinto, jolla saa perustöitä" ei ole mikään tapa elää. Toki joidenkin arvomaailmaan mahtuu perustyö perusvarmalla alalla sen suurempia miettimättä – niin itsekin ajattelin pitkään – mutta totta puhuen se tuskin on kenenkään unelma. Onneksi unelmiaan voi lähteä jahtaamaan virhevalintojen jälkeenkin, kunhan ensin vain määrittelee päämääränsä – ja ennen kaikkea antaa itselleen luvan tavoitella niitä.


6. Todella laaja musiikkimaku, siis oikeasti. Oikeastaan voitaisiin sanoa, etten omista mitään tiettyä musiikkimakua - jos se kuulostaa hyvältä, niin se on hyvä. 12 vuoden pianotaustan vuoksi myös klassinen musiikki uppoaa ja välillä saatan kuunnella myös joululauluja toukokuussa.

7. Saan eniten iloa, kun näen jonkun muun iloitsevan ja nautin esimerkiksi lahjan antamisesta sata kertaa enemmän kuin sellaisen saamisesta. Vaikka aina ei olisikaan mistä antaa, niin en epäröi tinkiä omista menoistani, jos voin sitä kautta auttaa jotain toista. Loppupeleissä mikään materia – tai vaikka tapahtuma, reissu tai mitä nyt keksiikään itselleen toteutettavaksi – ei korvaa sitä tunnetta, minkä saan läheisen auttamisesta tai ajan käyttämisestä johonkin parempaan kuin itseeni.

8. Suurimpia tähänastisia saavutuksiani elämässä ovat peräti kahteen kertaan tuntemattomaan kaupunkiin ns. tyhjän päälle muuttaminen. Molemmista kaupungeista on löytynyt onneksi rakkaita ystäviä ja tiedän, että jos joudun tai haluan joskus vielä muuttamaan ihan minne vain, niin tämä neiti pärjää aina.

9. Luonteen osalta uskon samaan mentaliteettiin kuin mitä terrieri-koiranikin edustaa ja tässä hänen kuvauksensa: älykäs ilman sen suurempaa miellyttämishalua. Tekee mitä haluaa, milloin haluaa ja miten haluaa – paitsi jos mami kieltää, heh. Huumorintajuinen, leikkisä, aurinkoinen, itsenäinen, kiltti ja silti peloton, ei haasta riitaa muttei loputtomiin kuuntele räksytystäkään. Saattaa koko lenkin ajan mennä tukka putkella sen suuremmin taluttajaansa huomioimatta, mutta loppupeleissä kömpii silti illan tullen mitä huvittamimmassa takkuturkki-lookissa karvat joka ilmansuuntaan sojoittaen kainaloon. Tulee toimeen kutakuinkin kaikkien kanssa, mutta tykästyy todellisuudessa vain murto-osaan – suukonkin saavat vain ne hyvin harvat ja valitut. Minun nalleni. <3 Kolme edellämainitun kaltaista karvaturria viimeisten 18 vuoden aikana ovat muovanneet allekirjoittaneenkin kutakuinkin samaan muottiin. :D

10. Pyrin aktiivisesti ja tietoisesti elämään onnellista elämää ja keskittymään sen positiivisiin puoliin. En osaa olla pitkävihainen ja pyrin välttelemään kaikenlaista draamaa. Elämä on liian lyhyt murehtimiseen. Huonoja päiviä tulee vastaan toki kaikilla, mutta ne ovat onneksi vain hetkellisiä. Isossa mittakaavassa tämä elämä on aika ihanaa – ja ainutkertaista. :)
Ja kuten aina: jos on jotain lisäkysymyksiä mielessä, niin kysy! :)

perjantai 15. elokuuta 2014

Maailman helpoin proteiinijäätelö

Banaanijäätelön kaikki varmaan tietävätkin jo, sen verran villityksenä se on pyörinyt eri blogeissa ja jos ei tiedä, niin banaanijäätelö valmistetaan tasan yhdestä ainoasta raaka-aineesta – banaanista. Jo sellaisenaan parasta "jäätelöä" mitä olen koskaan syönyt – ja parasta, sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla.

Itse laitoin omaan reseptiini kuitenkin vähän proteiinia kaveriksi ja tämä jos joku on namia, oh lorrrd... Kahden raaka-aineen minttusuklaa-banaani-proteiinijäätelö, olkaapa hyvät:


Tarvitset:
~ yhden todella kypsän, käytännössä mustaksi kypsytetyn banaanin
~ 0,5–1 scooppia minttusuklaan makuista heraa (esim. Star Nutrition Whey-80 Minttusuklaa)

Kun banaani on tarpeeksi kypsä, kuori se (oleellinen vaihe, jonka moni unohtaa :D) ja laita sen jälkeen pakkaseen jäätymään, mieluiten itse asiassa pienemmiksi paloiksi pilkottuna. Jäätynyt banaani muussataan sen jälkeen tasaisen kermaiseksi massaksi joko blenderillä tai sauvasekoittimella.

Nyt sinulla on valmista banaanijäätelöä, nams! Halutessaan tähän voi nyt sitten sekoitella oman valintansa mukaisesti erilaisia ainesosia kuten pähkinöitä, marjoja tai erilaisia proteiinijauheita. Itse sujautin omaani ensimmäisellä kerralla puoli scooppia minttusuklaa-wheytä ja oh mama miten hyvää siitä tulikaan. Toisella kerralla kokeilin laittaa mansikan makuista heraa ja testasin samalla, voiko proteiinijauhetta laittaa jopa liikaa. Vastaus: kyllä voi. Hyvää sekin oli, kun laitoin n. desilitran verran mansikkajauhetta, mutta ehdottomasti pienempi määrä olisi tehnyt jäätelöstä herkumpaa.

Kannattaa ihan ehdottomasti kokeilla, omasta mielestäni tämä on jopa parempaa kuin normaali jäätelökioskista ostettu pehmis. Ainoa miinuspuoli on sitten se, että banaaneja täytyy ensin kypsyttää kotona malttamattomana ja sen jälkeen vielä odottaa hieman lisää, jotta ne jäätyisivät kokonaan pakkasen uumenissa. Odottavan aika on pitkä, mutta se palkitaan kyllä! :)

Ravintoarvot yhden banaanin ja yhden scoopin mukaan laskettuna:
~ energia: 215 kcal
~ proteiini: 25g
~ hiilihydraatti: 25g
~ rasva: 2g


Postauksen linkki toteutettu affiliate-linkkinä TradeDoublerin kautta.

torstai 14. elokuuta 2014

Onnistuneen elämäntapamuutoksen ainekset

Sain mahdollisuuden vastata minihaastattelun muodossa CupoNationin blogiin ilmestyvän laihduttamista käsittelevän jutun tiimoilta. Koska aihe on itselleni nyt jo lähes kahden vuoden takaa hyvinkin tuttu ja kerron mielelläni kokemuksiani ja vinkkejäni omasta näkökulmasta, oli tähän helppo ottaa kantaa. Tuntui jopa hyvällä tavalla nostalgiselta kaivella menneitä ja muistutella itseään, miten a) suuren urakan sitä onkaan itse pystynyt tekemään ja b) miten helppoa se loppupeleissä oli.

CupoNation julkaisi tekstissään myös muiden bloggaajien mielenkiintoisia näkökulmia ja vinkkejä, joten suosittelen ehdottomasti lukaisemaan koko jutun täältä: "Vinkkejä laihdutuksessa onnistumiseen".


Tässä vielä oma alkuperäinen haastattelurunkoni, joka toivon mukaan avaa teillekin hieman selkeämmin sitä omaa ajattelumaailmaani tämän kyseisen aiheen osalta – ja mahdollisesti antaa ajattelemisen aihetta.

1. Mikä sai aloittamaan laihdutuksen?

Tunne siitä, ettei ulkokuori ja henkinen minä kohtaa. Klisheisen kuuloista, mutta siitä se ydinajatus todellakin lähti. Mietin usein mielessäni, että jos saisin valita itselleni vain yhden ulkomuodon ja elämäntyylin, olisi vastaus molempiin ehdottomasti sporttinen. Näin mielessäni, miten hölkkäilen hiukset ponnarilla, hikipanta otsalla, tyylikkäät ulkoiluvaatteet päällä terveellä tavalla hoikan kropan kanssa iloisesti raikkaan sateisessa syyspäivässä eteenpäin hymy huulilla. Se oli se elämä, jonka olisin valinnut apteekin hyllyltä, jos mahdollisuus olisi tullut vastaan. Ja sitten tajusin, että mitäänhän ei ole menetetty – ne kilot kun saa karistettua ja elämän käännettyä siihen suuntaan, mihin haluaa. Riittää, kun tekee päätöksen.

2. Mikä laihduttamisessa on vaikeinta?

Kokonaisuuden hahmottaminen. Usein tulee vähäteltyä lyhyen aikavälin tuloksia ja vaa’an pienenpieniä muutoksia tuijotellessa aika alkaa yhtäkkiä tuntua todella pitkältä. Sitä haluaisi, että paino putoaisi kymmenen kiloa viikossa ja lopputulos olisi saavutettu sormia napsauttamalla. Onneksi projekti vie kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa, sillä matkan varrella pääkoppa ehtii rauhassa mukaan ja dieetistä tai ihmeparannuksesta tuleekin pitkän tähtäimen elämäntapamuutos – ja sehän tässä onkin kaikkein oleellisinta. Dieettaamalla et pääse pysyviin tuloksiin, sillä kun se paino on kerran tietyillä elämäntavoilla kerrytetty, tulee se takuuvarmasti takaisin normaaliarkeen palatessa.

Lyhyen tähtäimen ja pikaratkaisujen sijaan täytyykin olla pitkän tähtäimen suunnitelma valmiina: kun saan tämän painon pudotettua, millä saan sen pysymään poissa? Miten muutan ajatusmaailmaani ja elämääni niin, että sitoudun tähän loppuelämäkseni muutaman kuukauden sijaan? Loppupeleissä painonpudotusjakso – kesti se sitten viikkoja, kuukausia tai vaikka vuodenkin – on kuitenkin äärimmäisen lyhyt aika loppuelämän valintoihin verrattuna. Vaikka esimerkiksi puolen vuoden painonpudotusvaiheen aikana viikot tuntuisivatkin kuluvan hitaasti, niin on hyvä muistaa, että se sama aika menee joka tapauksessa – laihdutit tai et. Parempi siis saman tien hyödyntää kyseinen aika kuin heittää täysin hukkaan. :)


3. Mikä on kannustavinta?

Tulokset, mutta tässäkin on montaa eri näkökulmaa. 1) Tulokset vaa’assa ja mittanauhassa konkretisoivat, että muutosta on todella tapahtunut. 2) Väljäksi käyvät vaatteet tuovat pieniä ilonpilkahduksia peilikuvaan ja konkretisoivat painonpudotuksesta saatavia hyötyjä – vaatteet istuvat paremmin ja peilikuvakin näyttää paremmalta. 3) Lähipiirin positiiviset kommentit ja tsemppaus auttavat entisestään, kun huomaa, ettei tämä kaikki ole vain omassa päässä ja että kova työ alkaa vihdoinkin tuottaa myös toisten silmissä näkyvää tulosta. 4) Henkinen hyvinvointi, se kaikkein tärkein. Alkusysäys laihduttamiseen on saattanut tulla ulkonäöllisistä asioista, mutta ajan myötä sitä havahtuu positiivisesti siihen, miten tärkeää todellisuudessa onkaan unohtaa ne pinnalliset puitteet ja keskittyä nimenomaan siihen omaan oloon, terveyteen ja itsevarmuuden kasvattamiseen. Se on se todellinen lahja, jonka laihduttamisesta saa – ulkoiset seikat ovat sitten niitä mukavia bonuksia!

4. Omat vinkkini

Paras vinkki, mitä olen koskaan keksinyt on tämä: kuvittele olevasi se ihminen, joka haluat olla. Kun itse halusin kuvastaa sporttista ja liikunnasta aidosti nauttivaa persoonaa, aloin elää kuin ulkomuotoni edustaisi jo lopputulosta. Lenkille mars, jumppiin hopsan, lautaselle terveellisiä valintoja ja herkkuja kohtuudella jos ei lainkaan. On täysin yhdentekevää, mille peilikuva näyttää – tärkeintä on, miltä tuntuu. Jos olet sisäisesti jo ’valmista kauraa’ valitsemallesi tielle, näytä se myös ulospäin. Kroppa seuraa kyllä perässä. Fake it ’til you make it, heh. Vaikket muiden silmissä näyttäisikään vielä oman elämäsi personal trainerilta tai siltä ryhmän sporttisimmalta yksilöltä, niin mitä siitä. Jonain päivänä vielä repäiset ja näytät – sanan useammassakin merkityksessä.

Jos jollain on vielä laihdutusprojekti kesken tai aluillaan, niin toivottelen vain ihan hurjasti tsemppiä sinne ja lähetän myös sylin täydeltä itseluottamusta! Sinä todellakin pystyt siihen, luota itseesi ja porskuttele rohkeasti ja reippaasti sata lasissa eteenpäin. Koko matka ei tule olemaan ruusuista, mutta koko matka ei myöskään tule olemaan kärvistelyä. Nauti matkasta, nauti fyysisestä kehityksestä ja ennen kaikkea nauti henkisestä kehityksestä – nauti jokaisesta päivästä. Älä lannistu vastoinkäymisistä äläkä syytä itseäsi tai ketään/mitään muita hetkellisistä kömmähdyksistä, vaan nouse aina jaloillesi ja jatka matkaasi sitkeästi ja sinnikkäästi. No excuses, only results. Be a warrior, not a worrier. <3 Muutaman viikon/kuukauden projekti palkitaan sitten koko loppuelämäksesi. :)

maanantai 11. elokuuta 2014

Muistellaanko hetki menneitä?

Hmm. Muutama hassu kuukausi vielä, niin voin sanoa aloittaneeni tasan kaksi vuotta sitten elämäntapamuutoksen, joka todellakin muutti elämäni täysin. Nykyään voin rehellisesti sanoa, että rakastan itseäni – sillä hyvällä, ei-itsekeskeisellä tavalla. :) Elän elämääni täysillä, hyväksyn pienet virheeni ja tunnen, että olen kaikin puolin aika lailla täydellinen versio itsestäni jo nyt.

Näin ei ole aina ollut ja moni blogia lukenut muistaakin sen varmasti. Tiedän todella, mistä puhun kirjoittaessani omia mielipiteitäni liikunnan ja terveellisten elämäntapojen tuoman hyvinvoinnin puolesta, sillä kirjoitan siitä karusta omakohtaisesta kokemuksesta.

Herättelin tänään itseäni muistelemalla koko projektin ja blogin lähtötilannetta enkä voi kuin taputtaa itseäni päälaelle. Kyseessä on ehdottomasti elämäni fiksuin päätös, jonka tein marraskuussa 2012, jossa pysyin sitkeästi kevään 2013 ja jota en näin syksyn 2014 lähestyessä ole vieläkään kadottanut minnekään.

Nyt teen jälleen kerran sen loikan epämukavuusalueelle, jotta toivottavasti edes yksi ihminen tätä blogia lukiessaan saisi lisäboostia oman elämänmuutospolkunsa työstämiseen. Pitkään en ollut edes aidosti ylpeä suorituksestani, vaan päinvastoin häpesin myöntää, että olen ylipäätään joutunut tällaisen projektin elämässäni käymään läpi. Höpönpöpön noille ajatuksille, sillä tämä jos mikä on kasvattanut ja muovannut itsestäni entistä vahvemman ja optimistisemman ihmisen ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut elämässäni kokea hieman vaikeampiakin asioita – because of them I am the person I am today. :)

Ja sitten niitä kuvia.

Before...

... and after

Nykyään olen aika iloinen ja tyytyväinen neiti, pakko myöntää. :)) Matkani on ollut opettavainen ja se on edelleenkin huomattavasti kesken, mahdankohan koskaan päästä loppuun ollenkaan. Tärkeintä kun ei ole päämäärä, vaan matka – ja se, että siitä oppii nauttimaan. En ole ketään parempi suoritusteni vuoksi, kuten en ole myöskään ketään huonompi aiemman taustani takia. Jokaisella meistä on oma tarinamme, joka sisältää monenlaisia mutkia niin historiassa kuin tulevaisuudessakin. Tämä on oma tähänastinen tarinani ja aika näyttää, mihin suuntaan se tästä vielä taittuu – toivottavasti vain koko ajan huikeampaan suuntaan! :)

torstai 7. elokuuta 2014

Videot pyörimään salilla

Taas videota, heh, sori. Tätä ei kyllä voisi millään muulla tavalla illustroida: perustekniikoiden hiomista vol 2.

Viimeksi videokuvasin perusliikkeet pt:ni avustuksella huhtikuussa ja nyt kuvailtiin sitten uudelleen. Perustana on siis 5 x kyykky, askelkyykky, pystypunnerrus, maastaveto ja kulmasoutu – kaikki 20kg tangolla. Tällä kertaa materiaali olikin sitten sellaista, että uskallan jopa julkaista sen täällä blogin puolella! Taustalla kuulette myös ihanan ja yltiöpositiivisen treenikaverini kannustuksia, joita olen myös tunnelmoinut tässä materiaalia läpikäydessä. :))


Olen katsonut videon tässä muutaman tunnin aikana ehkä noin 20 kertaa läpi. Ensimmäinen reaktio oli jälleen kerran lähes pakottava tunne mennä uudelleen salille hiomaan kehityskohteita niin kauan, kunnes ne menevät 100% putkeen jokaisella toistolla. Tästä jos mistä saa motivaatiota, kuvatkaa ihmeessä itseänne jos ette ole sitä vielä tehneet – yllätyksiä tulee takuulla niin huonossa kuin hyvässäkin. :)

tiistai 5. elokuuta 2014

Lisäravinteet at the moment (video)

Ensin videolla helppouden ja selkeyden vuoksi:

Ja sitten... The listaus. Videointi on kyllä huomattavasti helpompaa auki kirjoittamiseen sekä etenkin tuotteiden ja linkkien etsimiseen ja listaamiseen verrattuna. Joskus salaa toivon, että olisin valinnut bloggaamisen sijaan vloggaamisen, heh ja huoh.

~ Star Nutrition Whey-100 / Star Nutrition Whey-80 (vanilla-pear, double rich chocolate, vanilla & banaani)
~ Dymatize Nutrition Elte Whey (chocolate mint)
USP Labs Modern BCAA+ (blue raspberry), slurps!
~ Star Nutrition Octane
~ USP Labs Jack3d Advanced
~ Star Nutrition L-Glutamine
~ Star Nutrition Creatine Monohydrate
~ Star Nutrition Ripped Pro
~ Solgar ruoansulatusentsyymi
~ Star Nutrition Only One Regular (saa yleensä kivasti kaupan päälle)
~ Star Nutrition Vitamin D3
~ Optimum Nutrition L-Carnitine
~ Star Nutrition CLA Advanced
~ Chained Nutrition ZMA Hardcore

Videolta ja listalta jäi siis puuttumaan jauhemaiset hiilarit, Star Nutrition Gainer ja kokonaan mainitsematta jääneet Omega3-rasvahapot. Sellaisia lisäravinteita siis täällä tällä hetkellä, poikkeavatko teidän listauksenne näistä ja jos, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten? :)

Postauksessa mainoslinkkejä, osa tuotteista saatu blogin kautta yhteistyönä.

perjantai 1. elokuuta 2014

Hiilariton Spaghetti Bolognese

Teidän on pakko kokeilla tätä! Ehkä parasta spaghetti bolognesea, jota itse olen koskaan tehnyt – ja vieläpä kaiken lisäksi hiilaritonta, kiitos Diet Noodles -shiratakinuudelien. Reseptikään ei voisi olla helpompi ja on helposti sovellettavissa omiin makumieltymyksiin.

Kahteen annokseen tarvitset:
~ 250g jauhelihaa
~ 1 tlk tomaattipyrettä
~ ripaus steviaa
~ jauhelihamaustetta, paprikamaustetta, cayennepippuria & suolaa (tai mitä vain)
~ 1 pkt Diet Noodles -shiratakinuudeleita

Paista ja sen jälkeen mausta jauheliha pannulla. Mukaan tomaattipyre, siihen päälle hieman steviaa (tai sokeria) korostamaan tomaattipyreen makeutta ja tadaa – kastikemössösi on valmis.

Sen jälkeen valuta ja huuhtele nuudelit huolellisesti. Jos syöt ruuan heti, voit laittaa nuudelit tämän jälkeen pannulle lämpenemään, mutta itse jaoin sen suoraan eväskulhoihin. Nuudelit ovat täysin mauttomia sellaisenaan, joten on ensiarvoisen tärkeää, että niitä maustaa hyvin – reilusti vain esimerkiksi samoja mausteita, joita käytit jauhelihankin maustamiseen, tärkeimpänä suola.

Sitten vain kaikki lopullisesti sekaisin ja tarvittaessa vielä mikron kautta masuun. Helppoa, nopeaa ja ei vitsit, miten maukasta! Uusi lemppariruokani tällä hetkellä.



Olen puhunut hiilihydraatittomien ja kalorittomien shirataki-nuudeleiden puolesta jo ties kuinka pitkään eikä loppua näy sekä jakanut (tai tuputtanut, heh) näitä ihmenuudeleita testiin myös työkavereilleni. Nuudelit koostuvat pääosin vedestä ja konjak-jauhosta, joka on käytännössä veteen liukenevaa kuitumuotoista hiilihydraattia, joka ei imeydy lainkaan elimistöön. Siispä nämä eivät myöskään nosta verensokeria – tai kalorittomuutensa vuoksi lihota. Erinomaisia tuotteita, jos yrität välttää hiilihydraatteja tai syödä muuten vain hieman kevyemmin. Nuudelit ovat myös luonnollisesti gluteenittomia, maidottomia ja kasvissyöjille sopivia.

Erilaisia shirataki-valmisteita löytyy Fitnesstukulta vino pino ja niitä voi myös tilata allekirjoittaneen tyyliin säästöpakkauksissa, jolloin "kilohinta" on tietysti aina pienempi – yksi paketti kuvassa olevia Diet Noodleseja maksaa normaalisti 2,50€, kun taas 16-pack on 29,90€, jättäen yhden paketin hinnaksi noin 1,85€. Elintarvikkeet-tunnisteen alta löytyykin sitten lisää shiratakia eri muodoissa – riisinä, fettucinena, nuudelina – kaikki testattu, kaikki yhtä hyviksi havaittu! Ja löytyypä tuolta tunnisteen alta kaikenlaista muutakin kaloritonta/vähäkalorista kivaa, joita aina sormet syyhyten meinaan klikkailla ostoskoriin hullun kiilto silmissä, mutta ei siitä sen enempää... :D

Postaus sisältää yhteistyölinkkejä, Diet Noodlesit saatu blogin kautta.