Jälleen kerran olen kartellut kuntosalin huumaavaa tunnelmaa kuin ruttoa ja keskittynyt täysin koiranulkoilutukseen kevyesti tallustellen. Juurikin vastasin ask.fm:iin kysymykseen siitä, ketä kaipaan eniten tällä hetkellä, että kaipaan sitä omaa, energistä itseäni. Sitä kaipaan! Ja inhottaa ajatuskin, että kun tästä pikkuhiljaa pääsen taas jälleenrakentamaan sitä kuntoa, niin pohjille on pudottu ja nousu tulee olemaan ärsyttävän tuskainen. Jo kävellessä huomaa, miten pienetkin ylämäet ottavat aivan eri tavalla voimille ja vaikka se osittain alkuviikosta olisikin mennyt flunssan runteleman väsymyksen ja kipeyden piikkiin, niin on siellä taustalla ripaus totuutta kuntotasonkin osalta, valitettavasti.
Mutta ei vellota sen enempää negiksissä! It is what it is ja siihen tartutaan nyt kaksin käsin tilanteen korjaamiseksi. Siispä perinteiset mustaa-valkoiselle -lupaukset tänne blogiin jouluviikosta:
Maanantai 22.12 ~ salitreeni 1
Tiistai 23.12 ~ salitreeni 2
Keskiviikko 24.12 ~ HIIT
Torstai 25.12 ~ salitreeni 3
Perjantai 26.12 ~ lepo
Lauantai 27.12 ~ salitreeni 2
Sunnuntai 28.12 ~ kevyt aero
Ja jollekin päivälle putkirullausta. Turhaan käyttäisin jouluakaan tekosyynä vitkuttelulle, kun tässä on mennyt päiviä ihan tarpeeksi huilaillessa. Ja jos minä pystyn tykittämään jouluviikon läpi aikataulun mukaisesti, niin toivottavasti joku muukin kokee ahaa-elämyksen ja hoksaa, ettei kaikkea tarvitse aloittaa aina "seuraavana maanantaina" tai "sitten tammikuussa". Toki parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja alkaapa tämä itsellänikin sattumalta huomenna maanantaina, mutta uskokaa pois – tälle sohvaperunan ja Petteriina Punakuonon risteytykselle huominenkin on jo huikea edistysaskel. :-D Sitkeät flunssanrippeet saavat jatkaa puolestani vaikka tammikuulle asti, mutta eivät tule estämään enää ainuttakaan salitreeniä.
Lisäys: en ole enää siis kuin hieman lievässä nuhassa eli en missään nimessä suuntaisi treenaamaan, mikäli kokisin edelleen olevani puoli- tai millään tasolla vajaakuntoinen enkä suosittele samaa muillekaan. Terveys ensin, salille kerkeää kyllä. Kommenteissa vinkattiin myös aiheeseen liittyen todella hyvä postaus Saako kipeänä treenata tai valmentaa? – suosittelen lukemaan ajatuksella läpi! :)
Mä niin tiedän mistä sä puhut! Mä oon syksyn nyt sairastellut jatkuvasti, ja vitsit mikä fiilis siinä tulee kun ei pääse lähtemään liikkumaan, vaikka haluaisi! Sitten tervehtyy, pääsee liikkumiseen taas kunnolla kiinni, niin on jo seuraavat pöpöt jylläämässä. Ja sen lisäksi vielä kipeytin selkäni syksyllä, se toi myös liikkumisestoja, enkä vieläkään pysty juosta :/ on vaan niin tylsää käydä kävelylenkeillä, kun on tottunut siihen, että puolessa tunnissa saa vedettyä kunnon hölkät..
VastaaPoistatuolta luin juuri hyvän tekstin alan ammattilaisen näkökulmasta:
http://fitnessaku.fitfashion.fi/
Oooooo olipas älyttömän hyvä blogiteksti, suuri kiitos vinkkauksesta! Mua itseäni tosiaan ärsyttää juurikin se kuntotason lasku, mikä on seurausta kotona lepäilystä. Ihan turhaa siitä tietty on kantaa huonoa omaatuntoa että on malttanut levätä, sillä kuten tossa tekstissäkin, niin riehuminen liian aikaisin ei ylläpidä kuntoa tai lihaksia sen enempää vaan syöksee uudelleen jälkitauteihin jos jotain ja tekee lisätappiota. Silti on niin vaikea uskoa :--D huoh, vain elämää, ei sen enempää. Inhottaa vain ottaa takapakkia. Tsemppiä sulle kyllä selän kanssa, noista vaivoista kuullessa ymmärtää taas, miten pienestä itse valittaa. :/ toivottavasti pääset pian taas ottamaan juoksuaskelia, sitten ne maistuvat varmasti entistä makeammalta! :))
PoistaSairaana ei kannata treenata, minkä varmaan tiedätkin. Tiedän itsekin miten vaikeaa tuota on noudattaa, mutta kun syksyllä lähdin liian aikaisin touhuamaan, vaikka elimistö oli hiukan puolikuntoinen, se kostautui kahta pidemmällä flunssalla. Ehkä seuraavan kerran muistan. Liikkumaan voi lähteä VAROVASTI kun arkiaskareet tai portaiden nousu ei vie voimia ja hengästytä ja kun oireet on ohi, ei ennen. Viikko tai pari ei kuntotasoa laske juuri mihinkään, vaikka ekat treenit voi tuskaa ollakin. Itsellä on jopa käynyt niin, että parin viikon levon jälkeen on tehty parhaita juoksutuloksia. Malttia siis!
VastaaPoistaTiedän ja itse sitä noudatankin jopa liian varovaisesti. Nyt kun ei ole enää köhää eikä pahempaa tukkoisuutta kuin pienenpieni nuha enää jäljellä ja olo muuten normaali, niin uskallan iskeä salille taas. Viikon mittaan lenkkeillessä kun on päässyt tosiaan testailemaan omaa jaksamistaan ja siinä, missä joku toinen olisi vetänyt salitreenejä joko koko viikon ajan tai vähintäänkin tyyliin keskiviikosta asti, niin itse odottelin tänne loppuun saakka kiltisti "varmuuden vuoksi" (ja vähän laiskotuksen vuoksi myös :--D). Tekstistä ehkä paistoi vähän väärä kuva, kun yritin nivota yhteen koko viikon tunnelmia yhteen postaukseen.
Poista