Jouluni possuna

Jouluna saa ja kuuluukin ottaa vähän rennommin ruokavalion ja miksei treenailujenkin suhteen, sillä ei tämän elämän niin vakavaa kuulu olla, etteikö välillä voisi heittää täysin vapaalle. Sitten eräät meistä vetävät aivan ranttaliksi eivätkä suunnitelmista huolimatta menekään salille, syövät kinkkua ja lohta niin paljon kuin napa vetää ja siihen päälle vielä vähän lisää sekä kolmen päivän tonttuilun jälkeen katsovat peiliin ja ähisevät, kun vastassa onkin turvonnut pieni possu. Näin kärjistettynä yritän siis todeta, että täällä vedettiin ainakin joulunpyhät juurikin niin rennosti kuin pystyttiin eli akut on todellakin ladattu sekä herkuttelun että laiskottelun suhteen.

Olen ollut kuitenkin sen verran kiltti, että ainakin se treenipainotteinen joulupukki muistaa varmasti minua ensi vuonnakin – olenhan sentään toteuttanut osittain treenisuunnitelmaani tälle viikolle ja korvannut loput salitreenit sitten reippailla ja pitkillä koiranulkoilutuslenkeillä.

Parit salitreenit ja muutama kilo kinkkua sinne tai tänne, mutta nyt voisi pikkuhiljaa palailla ruotuun. Ja sen verran sanon jo nyt, että vaikka tarkoituksenani oli vetää massakausipainotteisempaa treeniä ja ruokavaliota pitkälle kevääseen asti, niin henkilökohtaisesti en tällä hetkellä edes halua ajatella massailua sekuntiakaan enkä tiedä, pystyisinkö siihen henkisesti (tai fyysisesti). Sen sijaan odotukset ja toiveet ovat nyt vahvasti jälleen painonpudotuksen puolella ja luulen, että se tulee olemaan monien muiden tavoin oman alkuvuoteni missio. Kun olo ei ole hyvä nykykropassa, on tehtävä muutoksia matkaan – huonolla fiiliksellä ei voi jatkaa onnistuneesti etukäteen päätettyä tietä. Niin ne vain suunnitelmat muuttuvat, kun täytyy kuunnella itseään ja kroppaansa – sekä erityisesti pääkoppaansa.

Ps. Koska siirtyminen kinkku- ja lohiähkyistä suoraan salaatteihin olisi aivan liian äkkinäinen elämäntapamuutos (:--D), otti tämä tyttö ensiaskeleensa kohti näiden kahden välimuotoa: Splizzaa. Splizzeria löytyy nykyään Salon lisäksi myös Helsingistä ja Turusta ja ideana on ottaa joko kaksi (erilaista) pitsapuolikasta tai toisen tilalle salaattiversio samoista täytteistä. Sopivan täyttävää ja edes hieman terveellisempää sekä todella herkullista – niin ohutpohjainen pitsa kuin maukas salaattikin. Kannattaa testata, jos mahdollisuus osuu kohdalle!

Loppuun vielä fiilikset tiivistävä kuva: