Allekirjoittaneen ensimmäinen, muttei varmastikaan viimeinen Väriestejuoksu koettu. Huippuidea, loistavat järjestäjät ja kivat esteet sekä läjäpäin hyvää fiilistä joka suunnassa – aivan sama minne katseensa kohdisti, niin näki iloisesti heiluvia, nauravia ihmisiä! Kaikki tietysti samanlaisissa t-paidoissa vielä kaiken lisäksi, joten kaveria ei kannattanut kadottaa, heh.
Takaisin tullessa kerättiin ehkä hieman katseita, sillä siinä missä juoksutrikoiden päälle pystyi heittämään puhtaat college-housut ja nahkatakki peitti alleen paidan väritahrat, niin naaman upeaa ilmestystä ei pystynytkään piiloittamaan millään. Ehkä muutamat kommentit saattoivat tulla kadulla kävellessä, mutta ylpeänä me nämä "meikkimme" silti kannoimme. :D Ensi vuonna sitten uudestaan!
Onneksi seuraavaa Väriestejuoksua odotellessa voikin sitten mennä saman tapahtumanjärjestäjän Manic Run -tapahtumaan, ha! Näitähän tulee kuin sieniä sateella ja hyvä niin. "Manic Run ei ole pelkkä juoksutapahtuma vaan juoksufestari, jossa massiivisesti yökerhotyyliin valaistuun jalkapallohalliin rakennetun radan varrella on erilaisia huikeita esteitä: liukumäkiä, savukoneita, verkkokiipeilyjä, valotunneleita ym. – ja ennen kaikkea musiikkia!" Eli sinne sitten seuraavaksi, jepa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti