Fiiliksiä Superilta

Ensimmäiset kunnon päivät Superdieettiä alkavat olla takana ja päässä on taas pyörinyt vaikka mitä vanhoja ja osittain uusiakin tuntemuksia, joten ajattelin kirjoitella niitä vähän auki tännekin ja samalla selkeyttää itsellenikin, miksi tähän on lähdetty. Huonolla hetkellä voin sitten palata tänne lueskelemaan ja hakemaan motivaatiopiikkiä. :)

Mistä tykkään?

Siitä, miten hyvältä yksinkertaistakin yksinkertaisemmat yhdistelmät ja raaka-aineet maistuvat. Parsakaali ja porsaanpihvi. Salaatti ja kanafilee. Ei turhia kastikkeita, ei ylimääräisiä hiilareita, pelkkää ruokaa omalla maullaan tai mahdollisesti sinapilla (:D) höystettynä, slurps. En myöskään ole lähtenyt punnitsemaan raaka-aineita – silmämääräisesti olen jo tottunut hahmottamaan määrät riittävän lähelle eikä se nyt suurta eroa päivän kalorinsaantiin tee, syönkö kanaa jollakin aterialla tasan 100g vai 150g. Joillakin aterioilla en käytä rasvaa lainkaan, joillakin sitten taas vähän enemmän kuin ohjeistettu. Kaikki löytää kyllä balanssinsa, kun pitää kokonaiskuvan mielessä.

Monelle Superdieetti tarkoittaa kirjaimellisesti kuivaa kanaa/jauhelihaa, pakastevihanneksia ja kananmunaa ja sitten kuunnellaan, kuinka pää hajoaa eikä ruoka maistu millekään ja että eihän tällaista jaksa kukaan edes sitä kuutta viikkoa. Kuka käski olla käyttämättä mielikuvitusta? Ja jos oma mielikuvitus ei riitä, niin netti on pullollaan vinkkejä ja reseptejä, joita pystyy soveltamaan Superillekin – esimerkiksi omat Superdieetti-ruokavinkkini täällä ja reseptilista täällä, molemmilla pääsee jo todella hyvin alkuun soveltamisen kanssa. Sitä kun voi joko tyytyä valittamaan, tai aktivoitua tekemään asioille jotain – tyyli vapaa. :)

Mitä ei ollut ikävä?

Sitä rahkaa ei ole ollut ikävä, ei kyllä yhtään. Pelkkä ajatuskin puistattaa, mutta kuten eilen jo totesin, niin onneksi korvaavia vaihtoehtoja löytyy. <3

Ei sillä, ettenkö rahkaa pystyisi syömään huoletta vaikka sellaisenaan saati sitten marjojen ja mehukeiton kera vaikkapa smoothien muodossa, vaan itse mielikuva kylmästä ja mauttomasta maitorahka-ateriasta kaksi tai jopa kolme kertaa päivässä ei ole tarpeeksi houkutteleva tekemään tästä dieetistä mielekästä. Sen sijaan ajatus proteiinipannarista ja muista proteiinipitoisista leivonnaisista – joista osa voidaan nauttia lämpimänä suoraan uunista tai pannulta – lämmittää heti mieltä ja sydäntä ja saa odottamaan vesi kielellä seuraavaa ateriaa.

Mikä on yllättänyt?

No nälkä! Ja mikä pahempaa, nälkä yhdistettynä late night cravingseihin eli houkutuksiin. Eilisilta oli aivan järkyttävä – ensin teki mieli irtokarkkeja, sitten sushia, sitten irtokarkkeja ja sitten taas sushia, kunnes lopulta skaalasin koko keittiökaapistoni ja jääkaappini läpi sen toivossa, että löytäisin mitä tahansa nopeasti suuhun laitettavaa naposteltavaa. Kun ainoa vaihtoehto olisi ollut porkkana, totesin ettei siitä ole minkäänlaista lohtua ja päädyin istumaan sohvan reunalla melko tarkalleen tällä fiiliksellä:

... mutta kun tänä aamuna heräsin uuteen päivään, oli fiilis kuitenkin erittäin jepa, jopa loistava. Jollain ihmeellisellä tavalla – niin kauhealta kuin se sillä hetkellä tuntuukin – on vaihtelun vuoksi ihanaa tuntea sopivalla tavalla nälkää ja kaivata erilaisia ruokia. Rehellisesti sanottuna Hankosushin california roll kävi myös aamulla mielessä ja pikaisesti ehdin jo leikkiä ajatuksella ruokien korvaamisesta sushirullalla, mutta onneksi nämä ovat vain ajatuksia, eivät tekoja. Ajattelin alkaa laittaa paperille ylös niitä ruokia ja herkkuja, jotka tuntuvat olevan ylitsepääsemättömiä ja katsoa sitten cheattipäivänä, onko fiilis edelleen sama. :)

Lisäravinteet ja liikunta

Lisäravinteista kaapista löytyy tällä hetkellä L-Carnitinea sekä Rippedejä (vastaavat burnereita), joita ajattelin vedellä tämän kuuden viikon ajan niin kauan kuin tavaraa riittää, heh. Lisäksi käytän protskuleivonnaisissa Star Nutrition Vanilla-Pear Wheytä, joka on aivan absoluuttinen lempparini niin maun kuin hinta-laatusuhteensakin puolesta. Muita juttuja en vielä ole päässyt käyttämään, vaikka kaikenlaista muutakin extraa löytyykin kaapin perältä.

Proteiinipatukoista suosisin Superdieetillä ensisijaisesti vähäkalorisia Goodlife-patukoita, mutta toisaalta myös puhtaita ja ravintoarvoiltaan ylivoimaisia Quest Bareja. Näitä tuli aikoinaan napsittua rahkan sijaan melko tiheäänkin tahtiin, jos ei ollut mahdollista muuten napata eväitä mukaan. Quest Nutritionilta löytyy myös Peanut Butter Cupseja, jotka ovat taivaallisen hyviä, mikäli esimerkiksi Reese's Peanut Butter Cupit ovat mieleen.

Salitreeneistä en osaa vielä sanoa mitään, sillä en ole uskaltautunut salille, kiitos nilkkareppanan ja arjen kiireiden. Todennäköisesti tulen kuitenkin tekemään treenit omalla tyylilläni eli vanhoja pt-ohjelmia soveltaen ja nilkkaa kuunnellen (liikkuvuus ei vieläkään täydellinen, vaikka hiljalleen paranemaan päin koko ajan) eli en aio tehdä Superdieetin treenejä, ellen toisin myöhemmin mainitse. :) Näistä lisää jatkossa.

Treenijuomaksi aion yhä edelleen vetää Octanea (kaloriton), ennen treeniä joko Rippediä tai Preworkoutia (nyt menossa One More Rep) ja treenin jälkeen todennäköisesti jonkinlaisen kombinaation Wheytä ja Gaineria, täytyy hieman laskeskella Superdieetin palautusjuoman mukaisesti.

Aamulenkkejä yritän tehdä myös parhaani mukaan, mutta koska ensisijaisesti haluan tämän tassuseni paranevan mahdollisimman kiltisti, aion näissäkin kuunnella jalkaa enkä pääkoppaa. Mutta haluatteko kuulla jotain lohduttavaa? Olen jo päässyt tekemään pitkähköjä kävelylenkkejä ihan oikeat lenkkarit jalassa (pitkään mentiin ballerinoilla) ja muutamaan otteeseen olen kokeillut erittäin varovaisesti hölkkäpyrähdyksiäkin! Elämän pieniä iloja, kyllä se tästä. =)

Tavoitteista

... sen verran, että vaikka tiedän monen lukijan odottavan innolla päivityksiä siitä, paljonko painoa tulen pudottamaan tämän (vähintään) kuuden viikon jakson aikana, niin näillä näkymin en aio hypätä vaa'alle lainkaan, missään vaiheessa. Vaakalukema ei merkitse itselleni mitään suuntaan eikä toiseen, ei nyt eikä myöhemmin.

Sen sijaan omat tavoitteeni ovat todella maanläheiset: haluan mahtua uudelleen niihin vaatteisiin, jotka ovat tämän vuoden aikana jääneet joko tiukoiksi tai suoraan sanottuna pieniksi. Mitään suuria urotekoja ei ole tiedossa, vaan tavoite on tuntea olonsa jälleen kotoisaksi kropassaan ja pystyä pukemaan päälleen mitä tahansa ilman, että tarvitsee tuskastua "extramakkaroista". Siinäpä se, ei sen kummempaa. Jos nyt jokin kilotavoite pitäisi asettaa, niin olettaisin aiempia tuloksia ajatellen Superdieetillä lähtevän noin kilon viikossa eli kokonaisuudessaan ainakin kuusi kiloa, mutta väliäkö noilla numeroilla – pääasia, että vaatteet jälleen istuvat.

Vuosi sitten :) <3 can't stop won't stop until I look like this again.

Jos herää kysyttävää, niin tiedätte mitä tehdä! :) Tuntuu juuri nyt todella hyvältä palata good old times'eihin, on kuin olisin tehnyt pienen aikamatkan muutaman vuoden taakse, mutta hituisen viisaampana kuin aikoinaan.