maanantai 25. marraskuuta 2013

Kivat tärinät

"Heippa taas pitkästä aikaa!" Tämän lausahduksen voisin sanoa sekä blogille että myös treenille, heh. Kaiken muuttohässäkän ohessa treenaaminen on todellakin jäänyt ja kun uudesta kodista ei vielä löydy mitään käsipainoja tai muita vastaavia, niin motivaatiokin kotitreeneihin on ollut jäissä. Lisäksi olen yrittänyt pohtia eri salivaihtoehtoja täällä Turun ihmeellisessä maailmassa, mutta toistaiseksi pistin senkin jäihin ja päätin tyytyä työpaikan (erittäin kattavaan!) salitarjontaan toistaiseksi.

Tänään menin sitten vihdoin ja viimein rikkomaan tämän varmaan kuukauden kestäneen treenipaussin ja tein Superdieetin Treeni1:stä 35 toistoa 3 kierrosta. Neljänteen kierrokseen en todellakaan näin pitkän tauon jälkeen uskaltautunut. :D Mun pitäisi todella vaihtaa treeniohjelmaa, mutta kun treeni1 tulee niin selkärangasta ja tuntuu niin kotoisalta (siinä se ongelma…), niin tunnun lykkäävän vaihtamista koko ajan. Jospa ensi kerralla kuitenkin jo jotain muuta! :) Treeni1 on siis suunnattu lähinnä jaloille, pakaroille ja vatsoille eikä siinä ole ylävartalolle oikeastaan lainkaan liikkeitä, joten vaihtelu olisi enemmän kuin tervetullut.
TAPPORAPPUSET jotka on pakko kiivetä ylös jos haluaa poistua salilta. Kenenköhän idea tämäkin on ollut, nämä tassut nimittäin tärisivät kyllä siihen tahtiin, että teki mieli roikkua kaiteessa ja vetää itsensä sitä pitkin ylös… :D

Olen oikeasti vielä superturvoksissa viikonlopun mässäilyistä ja firman pikkujouluista, mutta koska palasin tänään taas normaaliin ruokavalioon, niin eiköhän se turvotuskin taas tässä muutaman päivän aikana laske. 'Dieetin' suhteen kaikki on todellakin ennallaan, suhteellisen hyvin sujuu kun ei aseta itselleen mitään tapporajoituksia ja sallii satunnaiset herkut siellä täällä. Ajatus ei jotenkaan kulje nyt tämän enempää, joten laitan vain satunnaisia kuvia tähän loppuun. Olipa taas laadukas postaus, olkaapa hyvät vain. :D


Hätävara-välipalana protskujuomaa. :)

Food prep: kanasalaattia <3

Tonnikalasalaatti ja aijai, salaatinkastiketta...

7 kommenttia:

  1. Ihanaa postaus! Mietin just yks päivä et millonkohan susta kuulis jotain (hehheh).. Oot mun kuntoiluinspiraatio ja nyt kun mun älypuhelin on rikki, oon ilman instagramia, joten en nää sun päivityksiä sieltäkään ja oon sen takia itekin ollut ihan rikki :D Okei ehkä vähän noloo olla jostain tuntemattomasta henkilöstä näin riippuvainen, mut ihan totta! Ihailen sua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, vitsit miten ihana kuulla! Oon ihan häkeltynyt. :) (mun tekisi mieli ottaa snapshot tästä instagramiin mutta ehkä säästän sut siltä. :D) Mä oon kyllä itsekin ollut yhtä 'riippuvainen' joistain blogeista eli ei hätää, et oo yksin, heh. Yritänkin nyt muistaa postailla vähän useammin, välillä sitä vain unohtaa sen kolikon toisen puolen eli sen, että joku saattaisi oikeasti haluta lukeakin näitä vähän useammin kuin kerran kahdessa viikossa… :D

      Poista
  2. No hei mutta noista portaistahan olisit sen käsitreenin saanut ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläs! :D Toteuttamisen arvoinen idea!

      Poista
  3. Ihana Eve! oot ihan mahtava, ja hurjaa muutosta saanut aikaan. Tsemppia jatkoon. Blogi on ihana, hetkeen taas en ollu lukenut ja nyt selasin sen alusa loppuun :D Ja noi tummat hiukset on NIIN hyvät sulla nyt kun kuvia vertas lukiessa :D

    Terkuin, punapää Tampereelta, joka edelleen suosittelee Elixiaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, no kiitos vaan! <3 Joo ei oo kyllä paluuta vaaleisiin ja aika vaikeeta se tulis olemaankin eli ei hätää. :D Elixialle mun pitää varmaan suunnatakin sit ku en kestä enää yksin treenaillessa ja tulee liian ikävä ryhmäliikuntoja. :)

      Poista
  4. En tiiä missä nykyisin asut, mutta Lohjalla käydessäni salilla tai Bodypumpissa, oli lähtiessä samanmoiset rappuset edessä, eikä ollut ihan vain pari kertaa kun meinasi kovan kyykkytreenin jälkeen itku päästä, kun ei meinannut päästä rappusia ylös :D Ihan hirveetä! Nykyisin tosin salilla missä käyn, joutuu kävellä rappuset alas päästäkseen ulos, eikä sekään kyllä oo hyvä juttu, parit kerrat oon meinannut tulla rappuset pää edellä alas kun ei oo jalkojen lihakset enää kantaneet, heh.

    VastaaPoista